Kovia tavoitteita vai liiallisia vaatimuksia?

Motivaation monimutkaisuudesta

Etisläisillä oli keskiviikkona 20.1.2021 ilo kuunnella kasvatustieteen professori Markku Niemivirran motivaatiota ja opiskelua käsittelevää etäluentoa, jota sadat osallistujat seurasivat Zoomin välityksellä. Professori kertoi itsekin olevansa uudenlaisessa ja jännittävässä tilanteessa: kolmesataa ihmistä kyllä istuu ruutujen takana kuuntelemassa, mutta hän itse ei näe heistä muuta kuin nimet mustissa laatikoissa. Poikkeusoloista huolimatta luento oli mielenkiintoinen ja mieleenpainuva, ja lopussa katsojilta sateli innokkaasti kysymyksiä kovin puhuttavasta aiheesta – nimittäin motivaatiosta sekä sen puutteesta ja herättämisestä.

 

Monenlaista motivaatiota

Luennon alussa Niemivirta näytti mielenkiintoisen tutkimustuloksen: suomalaisnuoret menestyvät kyllä koulussa keskimäärin erinomaisesti, mutta heidän suoritusmotivaationsa on Euroopan heikoimmasta päästä. Tämä on varmasti yllättävä ja aluksi jopa hälyttävä tieto monelle, mutta Niemivirta kertoo, että motivaatiotutkijanakaan hän ei ole tuloksesta erityisen huolissaan, tutkimuksen väittämät kun ovat osin harhauttavia: kielteinen vastaus esimerkiksi väitteeseen ”Haluan olla paras kaikessa, mitä teen” ei siis välttämättä tarkoita, että suomalaiset opiskelijat tekevät aina koulutehtävät veren maku suussa, kilpailuvietti ei vain keskimäärin ole korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Niemivirta kyseenalaistaakin sen, onko esimerkiksi parhauden tavoittelu hyvä motivaation lähde.

Hyvin erilaiset asiat motivoivat eri opiskelijoita. Niemivirta selittää asiaa niin sanottujen orientaatiomallien avulla. Saavutusorientaation omaavilla tavoitteena on mahdollisimman hyvä arvosana muista riippumatta, suoritusorientaatiolla varustetuille taas riittää heikompikin tulos, kunhan se on parempi kuin muiden. Välttämisorientaatio taas tarkoittaa työmäärän välttelyä ja yritystä minimoida se.

Vaikka jälkimmäisenä mainittu saattaa aluksi kuulostaa negatiiviselta, sanoo Niemivirta senkin saattavan olla oman hyvinvoinnin kannalta ihan mielekäs strategia.

Luennoitsija kertoi myös orientaatioiden voivan vaihdella oppiaineittain, ja varmasti monet tunnistavat itsessään hieman jokaista orientaatiota, juuri aineesta riippuen. Opiskelijan orientaatio ei myöskään aina näy suoraan ulospäin. ’”Eri tavoin orientoituneilla oppilailla voi olla eri syyt samoille tavoitteille”, sanoo Niemivirta. Myös orientaatioyhdistelmät ovat mahdollisia, esimerkiksi samanaikainen oppimisen into ja mahdollisimman pienen työmäärän tavoittelu.

Helppojen reseptien välttelyä ja välttämättömiä virheitä

Niemivirran mukaan tutkijat välttelevät usein ohjeiden ja helppojen reseptien antamista, mutta hän tarjoaa kuitenkin varovasti hyvän listan neuvoja ja muistutuksia oman opiskelun tehostamiseen. Ensimmäiseksi hän muistuttaa, että virheet ovat oppimisen kannalta välttämättömiä.

Vaikka monet meistä ovat varmasti kuulleet saman aiemminkin, sitä voi olla tärkeydestään huolimatta haastavaa hyväksyä. Jos ahertaa tehtävän parissa tunteja eikä vieläkään ymmärrä, usein tekee kyllä mieli heittää kirja seinään - etenkin jos kaikki muut tuntuvat ymmärtävän paremmin. Tähän liittyy Niemivirran seuraava neuvo: ”Älä kilpaile muiden kanssa, vaikka ympäristö siihen kannustaisi, tai vertaile itseäsi muihin.”

Myös täydellisyyden tavoittelu voi vaikeuttaa töihin tarttumista ja etenkin niiden loppuunsaattamista. Niemivirta muistuttaakin, että myös kovat tavoitteet ovat ok, mutta liikaa ei itseltään kannata vaatia. Henkilökohtainen lempineuvoni tulee viimeisenä: ”Tyydyttävästi tehty on parempi kuin täysin tekemättä jättäminen.”

Anna armoa, yritä ymmärtää

Luennon lopuksi sain vielä esittää Niemivirralle muutaman kysymyksen. Hän kertoo muun muassa, miten oikeastaan päätyi psykologian alalle. Hän oli aluksi ajautumassa musiikkiuralle, mutta nuorena aikuisena käydyt keskustelut herättivät kiinnostuksen psykologiaa kohtaan. Kiinnostuminen juuri motivaatiota kohtaan syntyi nopeasti opiskelujen alettua, sillä esimerkiksi kurssin erinomainen opettaja auttoi häntä itseään motivoitumaan.

Viimeinen kysymykseni mietityttää itseni lisäksi todennäköisesti lähes kaikkia muitakin opiskelijoita – miten omasta hyvinvoinnista voi pitää huolta lipsumatta kuitenkaan laiskottelun puolelle? Mistä löytää tasapaino opiskelun ja rentoutumisen välille? Niemivirta toteaa, että jos vastaus tähän olisi helppo, ei hänen luultavasti asiaa tarvitsisi tutkiakaan. Tasapainon löytämistä vaikeuttaa esimerkiksi omien stressireaktioiden ja uupumuksen oireiden kontrolloimisen hankaluus. Omien rajoituksien, hankaluuksien ja vahvuuksien tunnistaminen voi kuitenkin auttaa tässä monimutkaisessa yhtälössä.

Tämäkin aihe palaakin hyvinvoinnin perusedellytyksiin: riittävään uneen, ravintoon ja liikuntaan. Niemivirta myöntää, etteivät nämäkään neuvot kuitenkaan ole käytännössä helppoja toteuttaa. Hän tuo esille omat univaikeutensa – unen tärkeyden kyllä ymmärtää, mutta omaa neuraalista järjestelmää on vaikea kontrolloida.

Niemivirta muistuttaakin, että kaikkiin asioihin ei voi puuttua, ja korostaa itselle annetun myötätunnon ja armon tärkeyttä. Sitkeä menestymisen tavoittelu kun ei yksinään takaa hyvinvointia, vaikka siltä voikin hetkellisesti tuntua. Niemivirta muistuttaa, että voidakseen oikeasti menestyä täytyy omasta hyvinvoinnistaan pitää huolta ensin. Professorin viimeinen toteamus kiteyttää hyvin tärkeimmän: ”Anna armoa, yritä ymmärtää ja ota aikaa.”

Teksti: Isla Nevalainen, 20 C

Kuvat: Markku Niemivirran kotiarkisto ja Espoon kaupungin kuvapankki

Dia: Markku Niemivirta

 Briefly in English »

Yhteystiedot

Etelä-Tapiolan lukio
Ahertajantie 5
02100 Espoo · Katso kartalla »

Rehtori Anni Virnes
etunimi.sukunimi@espoo.fi
040 6393990

IB Coordinator David Crawford
forename.surname@espoo.fi
09-81639109

Kaikki yhteystiedot »