Viisi maata, viisi tarinaa

Kun syyslukukausi alkoi, ennätysmäärä vaihto-oppilaita palasi maailmalta takaisin Suomeen ja Etikseen. Heistä voi paluun jälkeen tuntua haikealta, että oma ikäluokka on siirtynyt opinnoissa vuoden verran eteenpäin, mutta toisaalta vaihdosta jää sylillinen ikimuistoisia kokemuksia. Uuteen kieleen, kulttuuriin ja maahan tutustuminen vaatii puolestaan aikaa ja sisua, mutta se voi avartaa kuitenkin maailmankuvaa ja kenties omaa arvopohjaa. Millainen kokemus vaihto-oppilasvuosi sitten on?

Haastattelin viittä eri maanosassa vaihto-oppilasvuottaan viettänyttä opiskelijaa. Vaikka koettu vaihto oli pitkälti jokaisen oma kasvutarina, haastatellut löysivät silti vaihtovuodesta samanlaisia kokemuksia, kuten itsenäistymisen, itsestä uusien puolien löytämisen sekä vastuun kantamisen.


Alissa host-siskonsa kanssa Rotary bleiserit päällä.

Spontaanisti vai harkiten?

Syitä vaihtoon lähtemiseen oli monia, kuten perheessä jatkunut perinne tai oman tulevaisuuden urapolkujen avartaminen. Toisilta vaihtovuosi vaati pitkää suunnittelua ja miettimistä, kun taas toisille se saattoi olla vain spontaani ajatus. Esimerkiksi Brasiliassa vaihdossa ollut Alissa Purtilo kertoo: ”Lähdin hetken mielijohteesta ja päätin hakea vaihto-oppilaaksi kaksi viikkoa ennen sulkuaikaa.” Sveitsissä vaihtovuoden viettänyt Camilla Finne halusi puolestaan oppia uusia asioita ja näkökulmia maailmalta.

Vaihtovuotta odotettiin enimmäkseen jännittyneenä. Syitä jännittämiseen oli esimerkiksi pelko siitä, ettei sopeudu uuteen maahan tai se, ettei ole ollut aiemmin ulkomailla yhtä pitkään. Muun muassa Yhdysvalloissa vaihto-oppilasvuotensa viettänyt Anniina Korkiakoski kertoi jännittäneensä vaihtovuoden alkua juuri sopeutumattomuutta peläten. Lisäksi vieraalla kielellä asioiminen ja itsensä ilmaiseminen jännitti, vaikka englanti on aina tuntunut sujuvan hyvin. Australiassa vaihdossa ollut Rasmus Kivelä ei sen sijaan jännittänyt tulevaa vuotta, vaan asennoitui uuteen maahan ja kulttuuriin avoimin mielin.


Anniina Lake Tahoella kotikaupunkinsa lähellä.

 

Erilaisia koulukokemuksia

Kun vaihto-oppilaat pääsivät vertailemaan Etistä ja omaa kouluaan vaihtomaassa, suurimmaksi eroksi koulujen välille nousi digitalisaatio. Japanissa vaihto-oppilaana ollut Paavo Miettinen kertoi, että Japanissa esimerkiksi kokeet tehtiin paperisena eikä laskimia saanut käyttää ollenkaan. Alissa kuvailee brasilialaista kouluaan näin: ”Koulumme oli iso ja luokat olivat noin 50 hengelle, eivätkä opiskelijat jaksaneet keskittyä tunneilla. Koulussamme ei ollut läppäreitä, eikä puhelimia saanut olla esillä.” Myös esimerkiksi opettajan kunnioitus, koulupäivän pituus sekä säännöt mainittiin haastatteluissa: ”Koulussa oli koulupuvut ja tiukat säännöt, joilla ohjattiin esimerkiksi pukeutumista. Väärän värisistä sukista saattoi lentää pihalle, ja opettajien auktoriteetin merkitys oli suurempi Australiassa kuin Suomessa”, kertoo Rasmus.

Vapaa-ajan viettotavat poikkesivat eri vaihtokohteissa. Japanissa koulun jälkeiset tunnit saatettiin viettää pitkälti urheiluklubeissa, kun taas muissa maissa vapaa-aikaa vietettiin pidemmän päälle isolla kaveriporukalla elokuvia katsellen tai grillaten. Etisläiset huomasivat myös omassa vaihtokohteessaan, ettei kavereiden kanssa ulos meneminen edellyttänyt sen suurempaa päätöstä etukäteen. Suomessa kavereiden näkeminen saattaa puolestaan rakentua joskus jopa liikaa aikataulujen vertailemiseen ja sovittamiseen.


Rasmus menossa katsomaan Ulurua eli suurta kalliomuodostumaa Australiassa.


Takaisin kotimaahan

Suomeen ja Etikseen palaaminen oli osalle aluksi haastavaa, mutta osa taas odotti pääsevänsä takaisin. Camilla myöntää, että oli vaikea palata takaisin rutiiniin ja kääntää ajatukset taas suomen kielelle, mutta kertoi palanneensa luottavaisin mielin Etikseen. Anniina sen sijaan toteaa, että oli valmis palaamaan Etikseen, mutta kotimaahan palaaminen tuntui isommalta kulttuurishokilta: ”Tuntui, että eläisin jossain välitilassa Suomen ja Jenkkien välillä.”

Kulttuurieroilta ei vaihtomaassa pystynyt välttymään, sillä uusi elämäntapa vieraassa maassa yllätti. ”Työ- ja opiskelukulttuuri hämmästyttivät, sillä japanilaiset nukkuvat keskimäärin 3-4 tuntia yössä. Vanhempien ihmisten kunnioitus ja heille kumartaminen oli merkittävä osa japanilaista kulttuuria”, toteaa Paavo. ”Brasiliassa ihmiset saattoivat tahattomasti kommentoida esimerkiksi ulkonäköä, mistä suomalainen voisi loukkaantua helposti. Lisäksi Pohjois- ja Etelä-Brasilian kontrasti näkyi vahvasti esimerkiksi turvallisuudessa ja elintasoeroissa. Pohjoisessa ihmisten välillä on esimerkiksi suuria luokkaeroja. Lisäksi tulisi liikkua ulkona mieluummin toisen kanssa kuin yksin, jotta välttyisi ryöstöltä ja kidnappaukselta. Etelässä kaduilla liikkuu puolestaan vähemmän ihmisiä, ja siellä on turvallisempaa asua. Yhteiskunta on etelässä vakaampi ja ihmisillä on mahdollisuus menestyä siellä”, kertoo Alissa.


Paavo host-perheensä kanssa Japanissa ennen kotiinpaluuta.


Kannatti lähteä!

Kaikki haastattelemani vaihto-oppilaat kehuivat, että vaihtovuosi opetti paljon uusia asioita sekä maailmasta että itsestä. On tullut opittua omista virheistä, ja toisaalta myös oma arvomaailma on saattanut muuttua. Yleisesti vaihto-oppilaat kokivat, että he elivät vaihtovuonna toista elämää, jossa korostuivat vastuu ja itsenäisyys. Esimerkiksi Rasmus kokee olevansa avoimempi ja avarakatseisempi vaihtovuoden jälkeen: ”Vaikka ihmiset ovat erilaisia eikä yhteisiä asioita tunnu löytyvän, voi silti olla hyviä kavereita keskenään.” Vaihtovuosi on avartanut myös Anniinan arvomaailmaa: ”Opin, että elän itseäni varten ja että jotkin ongelmat, jotka tuntuvat itsestä isoilta, ovat loppujen lopuksi pieniä. Host-perheen vaihtamisen jälkeen opin myös kantamaan enemmän vastuuta. Hahmotin itseni osana isompaa kokonaisuutta ja osaan nyt laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.”

Vaihto jättää taakseen vuoden aikana itselle tutuiksi ja rakkaiksi tulleita ihmisiä, mutta myös esimerkiksi kulttuuria ja ilmastoa voi jäädä ikävöimään. ”Kaipaan eniten kavereita, isäntäperhettä ja tapaa, jolla asioita hoidetaan. Sveitsin vuoristomaisemia on myös ikävä”, Camilla kommentoi.

Lopuksi kaikki haastattelemani vaihdossa olleet opiskelijat kannustavat lähtemään vaihtoon, jos siihen saa mahdollisuuden. Vaihtoon mieliville he jakavat muutaman vinkin: ole oma itsesi äläkä vertaile omaa vaihtovuottasi muiden kokemuksiin. Kannattaa myös haastaa itsensä menemällä maahan, jossa puhutaan jotakin muuta kieltä kuin englantia.


Camilla vuorikiipeilemässä Kanderstegillä Sveitsissä

Teksti:
Aino Koskinen

Kuvat:
Camilla Finne
Rasmus Kivelä
Anniina Korkiakoski
Paavo Miettinen
Alissa Purtilo

                                                                                                                               

 

 

 

 Briefly in English »

Yhteystiedot

Etelä-Tapiolan lukio
Ahertajantie 5
02100 Espoo · Katso kartalla »

Vs. rehtori Juha Kivioja
etunimi.sukunimi@espoo.fi
043 825 8416

IB Coordinator David Crawford
forename.surname@espoo.fi
09-81639109

Kaikki yhteystiedot »