Juhlavuoden luentosarja alkoi nationalismilla

Helsingin Sanomien pitkäaikainen ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Heikki Aittokoski piti Studia Generalia -luennon Etelä-Tapiolan lukiossa torstaina 26.1.2017. Luento aloitti koulun  Suomen 100 -vuotisjuhlaluentosarjan. Aittokosken luento ”Eurooppa nationalismin kourissa” perustui hänen toiseen tietokirjaansa ”Kuoleman tanssi - askeleita nationalismin Euroopassa”. Paikalla luentoa kuuntelemassa ja koko auditorion täyttämässä olivat kaikki Etiksen opiskelijat ykkösistä abeihin.

Aittokoski kuvasi nationalismia sekä parhaimmillaan että erityisesti pahimmillaan. Vaikka se parhaimmillaan on hänen mukaansa isänmaallisuutta, nykyään se kuitenkin merkitsee monille “aggressiivista uhoa”. Mietitään vain oman maan parasta, ei huomioida toisia maita ja käytetään nationalismia keinona hallita muita.  Esimerkiksi suurvalta, kuten Venäjä, perustelee muiden valtioiden asioihin puuttumista sillä, että se sanoo vain harjoittavansa omaa sisäpolitiikkaansa.

Nationalismiin on tällä hetkellä helppo vedota, koska Eurooppa on hajanaisempi kuin ehkä koskaan: Ensiksi ravisuttivat muun muassa finanssikriisi ja eurokriisi, jotka saivat yhteisvaluutta euron vaikuttamaan huonolta ratkaisulta. Toinen haaste on Ison-Britannian ero Euroopan unionista eli brexit. Eurooppa muuttuu ehkä vieläkin hajanaisemmaksi, koska valtiot haluavat toimia itsenäisesti. Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista yksin vaan tarvitaan yhteistyötä, muistutti Aittokoski.

Ikävin esimerkki siitä, mihin nationalismi voi johtaa, on Aittokosken mukaan Ukrainan tilanne. Kolme vuotta sitten Venäjä valtasi Krimin alueen ja lietsoi Ukrainan sisällissotaan, jossa on kuollut jo yli 10 000 ihmistä. Aittokoski kertoi vierailleensa paikallisen pariskunnan luona tehdessään tietokirjaansa. Noin 60-vuotiaat mies ja nainen asuvat Itä-Ukrainassa, missä on tällä hetkellä pahin sotatilanne. Edellisenä päivänä ennen haastattelua heidän taloonsa oli tehty kranaatti-isku. Aittokoski kertoi kysyneensä pariskunnan mielipidettä nationalismista. Nainen oli vuoroin itkenyt ja vuoroin nauranut kertoessaan tarinaansa, mutta tähän kysymykseen hän oli vastannut, ettei häntä kiinnosta koko nationalismi. Ainoa, mitä hän haluaisi tehdä, on viljellä rauhassa sipuleita. Suurin osa maailmalla käydyissä sodissa kuolleista ihmisistä on siviileitä.

Yksi syy käynnissä olevaan Ukrainan sisällissotaan on Venäjän nationalismi; sitä pidetään yleisesti valtion kantavana ideologiana. “Putinilainen maailmankatsomus tiedetään: oma maa ensin”, kiteyttää Aittokoski. Venäjän poliittiseen ajatteluun kuuluu se, että Neuvostoliittoon kuuluneet alueet kuuluvat Venäjän etupiiriin. Ukrainan yrittäessä harjoittaa suvereenina valtiona omaa sisä- ja ulkopolitiikkaa  Venäjä lietsoi omaa parastaan ajatellen maahan sisällissodan, koska kokee Ukrainan kuuluvan etupiiriinsä. Venäjän ylläpitämä Ukrainassa käytävä sisällissota tekee Ukrainasta sisäisesti yhä heikomman, mikä estää sen kehittymisen voimakkaaksi valtioksi.

Toinen esimerkki nationalismin vaikutuksesta on juuri uuden presidentin saanut valtio: Yhdysvallat.  Donald Trumpin vaalipuheessaan lupaama Meksikon rajalle rakennettava muuri voi nousta pian. Se ei kuitenkaan jääne ainoaksi muutokseksi, arvelee Aittokoski. Trump aikoo muuttaa myös Yhdysvaltojen suhdetta vapaakauppaan. Trump ei esimerkiksi haluaisi autoja tuotettavan ulkomailla, missä niiden valmistaminen on halvempaa. Autot  pitää tehdä Yhdysvalloissa, tai muuten autonvalmistaja joutuu maksamaan korotettuja tuontimaksuja. Aittokoski uskoo tämän radikaalin muutoksen kaatuvan kuitenkin Yhdysvaltojen omille nilkoille, koska se nostaisi tuotteiden hintoja  liikaa.

Nationalismi yrittää olla vastaus kysymyksiin, joihin ei vastausta ole. Tähän Aittokoski liitti käsitteen ”epävarmuuksien cocktail”. Elämme ajassa, jona on paljon epävarmuutta. Talouden ahdinko, eurokriisi, globalisaatio, perinteisen talouden ulosajo, valtavaa vauhtia kiihtyvä teknologinen murros ja maahanmuuton kuvitellut uhkat ovat tämän päivän vaikeita kysymyksiä. Tällainen maailmantilanne on populisteille otollinen, ja he haluavat tarjota “vaikeisiin kysymyksiin helppoja vastauksia”. Yksi tällainen helppo vastaus on nationalismi.

Aittokoski lopetti luentonsa painottaen sitä, että on nationalismissa hyvääkin. Esimerkiksi Suomen 100-vuotisjuhla korostaa juuri hänen mainitsemaansa isänmaallisuutta eli ylpeyttä omasta maasta ja yhtenäisyyden tunnetta. Aittokoski kehottaa etisläisiä aina sivistämään itseään mahdollisimman paljon, liittyi tieto työhön tai ei. Sivistys on yksi onnistuneen yhteiskunnan avaimista, sillä yleissivistyneitä ihmisiä ei populismilla harhauteta. Eikä todelliseen sivistykseen ja oppimiseen pysty kuin yhdessä opetellen.

 

Teksti Sofia Tyykiluoto

Kuvat Eija Suokko

Etan@ on Etelä-Tapiolan lukion oma lehti, jonka jutut ovat opiskelijoiden kirjoittamia.

Etan@ uutisoi koulumme tapahtumista ja juhlista, haastattelee koulumme opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä kirjoittaa juttuja ympärillämme tapahtuvista asioista. Jos olet innokas kirjoittamaan, osallistu toki ja hanki samalla kurssi plakkariin! Koulun lehti -kurssin voi liittää myös Mediadiplomi-opintokokonaisuuteen.

Etanan toimitus lukukaudella 2013-2014