Liikettä lukiolaisiin!

Keväisin ja syksyisin järjestettävä turvakurssi on lukiolaisen ainutlaatuinen mahdollisuus kokea armeija kolmessa päivässä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssi on mahdutettu kahteen viikkoon: kuuteen luentoon ja itse Santahaminassa huipentuvaan varuskuntaviikonloppuun. Tänäkin vuonna myös pieni joukko etisläisiä liittyi yli 200 muun pääkaupunkiseudun lukiolaisen joukkoon.

Eri puolilla Espoota pidetyillä luennoilla tutustuttiin laajasti monien viranomaisten toimintaan nettiturvallisuudesta meripelastukseen. Luennoilla järjestettiin paljon muitakin aktiviteetteja kuin sisätiloissa oleskelua. Paloasemalla päästiin harjoittelemaan ensisammutusta; meripelastusseuralla pulahdettiin kuivapuvuissa mereen. Poliisilaitokselle ei tällä kertaa aikataulusyistä päässyt, mutta nettiturvallisuusluento avarsi monien näkemystä internetin maailmasta. Ennen kaikkea ohjelmaa väritti uusien taitojen oppiminen ja jo opitun virkistäminen, esimerkiksi onnettomuustilanteissa toimimisesta.

 

Mars Santikseen!

Itse varuskuntaviikonloppu oli kurssin odotetuin tapahtuma. Perjantaiaamuna kokoonnuttiin aluksi Santahaminan portin edustalle sotilaspoliisien tarkistettavaksi. Portilta matka jatkui kouluttajien saattamana reservialueelle saaren läpi. Paikalta saatiin viikonlopuksi kaikki tarvittavat varusteet maihareista pipoon. Sitten 50 espoolaista ja kauniaislaista marssivat ryhmässä kasarmille 12 hengen tupiin, joissa sai vielä hetken levähtää ennen päivän ohjelmaa. Säännöt eivät olleet vielä kaikille selviä: sanomista tuli esimerkiksi siitä, että myssyä ei ollut otettu pois tuvan kynnyksellä. Järjestyminen kolmiriviin oli tavanomaisin ja käytännöllisin tapa liikuttaa isoja ryhmiä, niinpä marssiminen muonituskeskuksen lounaalle sujui hyvin - muutaman onnettoman kantapäätä lukuun ottamatta.

Ensimmäinen päivä koostuikin pitkälti normeihin totuttautumisesta ja ryhmään tutustumisesta. Harjoiteltiin komentoja ja vierailtiin sotilaskodissa 50 sentin munkkikahveilla. Lisäksi ohjelmaan kuului muun muassa luentoja rajavartiolaitoksesta sekä sotalotan kokemuksista kertova esitelmä. Illalla vielä juuri Libanonista palannut rauhanturvaaja piti rennon kysymys-vastaustunnin. Illalla oli vielä vähän aikaa jutustella ennen kello 23:n hiljaisuutta.

 

Herätys!

Seuraavana aamuna alkoi käytävältä kuulua vihollismaista meteliä, kun apulaiskouluttajat herättivät tupalaiset. Kosketusnäytön kello osoitti tasan kuutta. Kiire oli kova. Monilta myöhäisiltä jäi osa aamutoimista tekemättä; viidessätoista minuutissa olivat kaikki tavarat kerättyinä, tuvan keskellä jono ja alkoi valmistautuminen tulevaan: aamulenkkiin, lyhyeen ja tehokkaaseen.

Aamiaisen jälkeen esiteltiin kasarmin alakerrassa kiivaasti aseita. Kuhina oli melkoinen, ja sen jälkeen päästiin pitkälle marssille saaren siihen osaan, missä tarkka-ammunta, panssariajoneuvolla-ajo ja sotanäytös tapahtuivat. Nämä aktiviteetit sujuivat hienosti. Oli mukavaa seurata ammunnan jälkeen, kun kouluttajat tunkeutuivat harjoituksenomaisesti rakennukseen, jossa he tekivät strategisia päätöksiä päihittääkseen vihollisen. Pasi-ajo tuntui hurjalta, mutta oli hienoa nähdä tämä panssariajoneuvo elementissään.

Pari tuntia myöhemmin alkoi telttojen pystytys toisella puolella saarta. Sellaista säätöä ei ole nähty pitkään aikaan! Kamiinakin piti saada sytytettyä, teltasta puhumattakaan - ei tuleen, vaan pystyyn. tässä työssä testattiin lukiolaisten kärsivällisyys puolituntemattomien ryhmäläisten kanssa toimiessa. Kamiinavuoroistakin piti sopia. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ainakin omalla ryhmälläni. Teltta oli kasassa ennen aikojaan, ja kamiinan piippu näytti suoralta - ainakin tarpeeksi.

 

Lepo!

Toisen päivän ilta oli kurssin hauskin osa, sillä ryhmien taitoja testattiin ensiaputilanteista selviämisessä. Sen jälkeen harjoitettiin vapaampia aktiviteetteja sotamaalauksesta lähtien. Illan hämärtyessä päästiin katsomaan valokiikareilla keskelle Saharan, hiekkaisen aukion, monttujen välissä seisovaa merivoimien kouluttajaa, jota ei olisi paljaalla silmällä erottanut. Kiikareilla eletään ikuista kirkasta päivää. Nuotion äärellä jutusteltiin vielä hetki ennen nukkumaanmenoa ja kamiinavuoroja.

Jälkiviisaana edellisestä aamusta ryhmä oli hereillä jo ratkaisevat kymmenen minuuttia aikaisemmin. Kaikki kaksisataa lukiolaista kokoontuivat leikkimieliseen kilpailuun, jossa eri pisteillä oli aktiviteetteja aina teltan pikapystytyksestä komentojen noudattamiseen. Kaiken kaikkiaan päivä sujui leppoisasti, ja jo sunnuntai-iltapäivänä väsyneille lukiolaisille jaettiin todistukset samalla, kun varusteet palautettiin ja toivotettiin hyviä jatkoja.

Suosittelen turvakurssia kaikille armeijan toiminnasta kiinnostuneille lukiolaisille; siellä pääsee ennen kaikkea kokemaan kaikki ne asiat, joihin ei siviilinä pääse tutustumaan. Kurssi oli opettavainen kaikkine luentoineen, ja hyvin organisoidusta leiristä sai paljon irti.

Lisäinfoa osoitteesta: https://lukiolaisenturvakurssi.etapahtuma.fi

Amanda Eklund 15IB