Kestävää kehitystä Bergamon auringon alla

Euroopan komission Erasmus+ -projekti, johon Etelä-Tapiolan lukiokin osallistuu, pyrkii lisäämään nuorten tietämystä kestävästä kehityksestä sekä tarjoaa heille tilaisuuksia parantaa kielitaitoa ja verkostoitua muiden eurooppalaisten nuorten kanssa. Etiksen kumppanuuskoulut sijaitsevat Italiassa, Saksassa ja Turkissa.

Koulussamme projekti on yhdistetty Nuori yrittäjyys -opintoihin; tavoitteena on tutustua erityisesti ruoan tuotantoon eri maissa. Etiksen ekologisuuttakin pyritään edistämään: suunnitelmissa on rakentaa kouluumme esimerkiksi viherseinä tai niin sanottu ”vertical farm” eli kasvihuoneen tapainen kasvupaikka, jossa ruoka kasvaa useassa kerroksessa.

Projektiin kuuluu myös kumppanuusmaissa vieraileminen. Ensimmäinen matka suuntautui Italiaan, ja jatkossa on tarkoitus vierailla ainakin Saksassa, mahdollisuuksien mukaan myös Turkissa. Projektin päättyessä ensi keväänä kumppanuusmaiden opiskelijat tulevat käymään Suomessa, ja silloin tarkastellaan projektin lopputuloksia.

 

Ensimmäinen tapaaminen Bergamossa

Toisen jakson alussa eli lokakuussa projektilaiset suuntasivat ensimmäiseen kokoontumiseen. Etiksestäkin lähti kuusi opiskelijaa ja kaksi opettajaa tutustumaan pieneen Bergamon kaupunkiin Pohjois-Italiaan. Ohjelmassa oli muun muassa vierailuja luomutiloilla ja Milanon Expo -maailmannäyttelyssä.

Lensimme Suomesta ensin Milanon Malpensaan, josta jatkoimme junalla vielä noin tunnin matkan Bergamoon. Tartuimme tietysti heti projektin teemaan ja pienen kaupunkikierroksen jälkeen aloimme välittömästi tutustua aitoon italialaiseen ruokaan. Yöpaikkamme La Ripa Hostel, entinen luostari, sijaitsee hyvin vuoristoisella alueella, ja sinne päästäksemme jouduimme jonkin aikaa kapuamaan laukkujemme kanssa.

Maanantaiaamuna ensimmäisenä vuorossa oli osanottajamaiden, -koulujen ja kaupunkien esittely paikallisella koululla. Pääsimme myös vierailemaan Albinon kaupungintalolla, missä pormestari kertoi meille Bergamon historiasta ja iloitsi pienen Albinon vieraista. Iltapäivällä tutustuimme Bergamon kauniiseen vanhaan kaupunkiin.

Tiistain työrupeama alkoi taas koululla: kokosimme siellä julisteisiin ensiajatuksiamme projektin keskeisistä aiheista, kuten kestävyydestä, luomuruoasta ja terveydestä. Esimerkiksi kasvissyönti ja sen terveysvaikutukset nousivat nopeasti puheenaiheeksi opiskelijoiden keskuudessa. Tohtori Colin Sage Corkin yliopistosta piti meille luennon ruuantuotannon kestävyydestä. Yleisölle hän heitti kimurantin kysymyksen: “Kumpi on kestävämpää, kasvattaa mansikoita talvella kasvihuoneessa vai tuoda tuontituotteena esimerkiksi Espanjasta?” Vastausta puntaroitiin kovasti - kunnes tohtori Sage ravisteli meitä ajattelemaan asiaa kokonaan uudelleen: “Tarvitseeko teidän todella syödä mansikoita talvella?”

 

Mikä ihmeen ruisleipä?

Iltapäivällä keskityimme ruokakulttuurien eroihin ympäri Eurooppaa. Keskustelimme kansainvälisissä ryhmissä tyypillisistä ruoista, joita ikäisemme nuoret syövät. Oli hauska nähdä, kuinka isoja eroja eri maiden ruokakulttuureissa on. Italialainen aamiainen on makea, ja siellä nuoretkin juovat kahvia, Saksassa nautitaan aamulla makkaraa ja aamiainen on lämmin. Turkissa päivän ensimmäinen ateria on runsas ja sisältää tuoretta leipää, oliiveja, marmeladeja, kananmunia… Suomalainen ruisleipä ja puuro aiheuttivat hämmästystä ja epäilystä: “Onko se muka hyvää?” Lopulta muut opiskelijat uskoivat ruisleivän olevan syötävää, mutta puuroa he eivät aikoneet maistaa aivan lähitulevaisuudessa.

 

Slow foodia ja italialaisia herkkuja

Keskiviikkona tutustuimme biodiversiteettipuistoon, joka sijaitsee läheisessä Astinossa. Meille kerrottiin muun muassa tavoitteesta ylläpitää luonnon monimuotoisuutta kasvattamalla puistossa useita eri lajeja. Paikka on todella kaunis, ja sieltä on upeat näkymät alas laaksoon.

Puistovierailumme jälkeen pääsimme luomulounaalle slow food -ravintolaan. Maukkaat eväämme koostuivat raikkaista salaateista, leivistä, hedelmistä, jogurteista ja jälkiruoasta. Lounaan jälkeen palasimme takaisin koululle. Tällä kertaa valitsimme ruoka-aineita, joiden kestävyyttä tutkimme pienissä ryhmissä. Pohdimme esimerkiksi sitä, kuinka terveellinen ruoka-aine on ja kuinka paljon se rasittaa luontoa vaikkapa kuljetuksen takia.

Illalla menimme koko projektin voimin illalliselle. Saimme syödä italialaisia herkkuja niin paljon kuin maha veti. Eteemme tuotiin loputon määrä erilaisia pizzoja ja pastoja. Lisäksi illan ohjelmaan kuului huikeita temppuja sisältävä katutanssinäytös sekä kaunis lauluesitys.

Ideoita Etikseen Milanon Exposta

Torstaiaamuna lähdimme bussilla Milanon Expo -maailmannäyttelyyn, jonka aiheena oli ruoka. Siellä oli esillä kymmenien eri maiden paviljonkeja, joissa esiteltiin kunkin omaa ruokakulttuuria. Muutaman tunnin kierrettyämme kokoonnuimme suomalaisten kesken ja lähdimme pareissa etsimään inspiraatiota omaan projektiimme. Ideoita löytyi monia; erityistä kiinnostusta herättivät viherseinät ja vesiviljely.

Eri mailla oli näyttelyidensä lisäksi myös ravintoloita, joista pystyi ostamaan maan tyypillisiä ruokia. Erillisten maiden paviljonkien lisäksi Exposta löytyi myös muun muassa tulevaisuuden supermarketti, jossa digitaalisilta näytöiltä sai tietoa ruoan kestävyydestä, sekä Coca Cola -paviljonki, missä pystyi valitsemaan juomansa kymmenien eri makujen joukosta. Päivämme Expossa päättyi upeaan suihkulähdenäytöksen, jossa oli yhdistetty vettä, musiikkia ja valoja.

Saisiko olla maissipizzaa ja maissijäätelöä?

Perjantaina lähdimme Gandinoon luomutilalle tutustumaan paikalliseen maissinviljelyyn. Tilalla meille näytettiin kylvöstä saakka, mistä saamme maissin pöytäämme. Saimme myös osallistua tähkien kuorimiseen. Moni osti kotiin viemiseksi tilan maissikakkuja. Vierailun jälkeen menimme vielä syömään lounaan Gambinoon, ravintolaan, jossa ruokien pääraaka-aineena käytetään paikallista maissia. Maistettua tuli esimerkiksi polentaa ja maissipohjaista pizzaa. Ja kukapa olisi arvannut, että maissista saa herkullista jäätelöä!

Viikko meni ohi nopeasti, ja lauantaina olikin aika lähteä takaisin kotimaahan. Söimme lounaan Bergamon keskustassa, minkä jälkeen meille jäi vielä vähän aikaa tehdä viime hetken ostoksia. Pian olimme taas junassa kohti Milanoa, mistä lentomme Helsinkiin lähtisi.


Suosittelemme opintomatkoja kaikille. Asiantuntijoita kuunnellessa avautuu mielenkiintoisia näkökulmia, joita ei välttämättä heti tule itse ajatelleeksi. Esimerkiksi ruoan tuonti ulkomailta ei ole kovin ekologista, mutta toisaalta talvella kotimaisten tuotteiden kasvatukseen tarvitaan kasvihuoneita. Yhteishenki matkalla oli hyvä, ja reissussa tulikin solmittua muutama uusi kaverisuhde.

Daniela Nurkki ja Kia Vuoksenmaa 15D