Kääriäisen luento avasi uusia näkökulmia nyky-Venäjään

Etelä-Tapiolan lukion tämän lukuvuoden Studia Generalia -luentojen teemana on Venäjä.

Tiistaina 12.1. Etelä-Tapiolan lukion Studia Generalia -luentosarja Polttopisteessä Venäjä sai jatkoa, kun kirkon ulkoasianosaston johtaja dosentti Kimmo Kääriäinen piti luennon aiheesta Uskonnon monet kasvot Venäjällä.

Kääriäinen aloitti kertomalla, kuinka ortodoksisuus tuli Venäjälle ruhtinas Vladimirin otettua kasteen ja ortodoksisuudesta tuli valtionuskonto. Siitä lähtien venäläisten tuli olla ortodokseja; muiden kansalaisuuksien edustajat, kuten esimerkiksi suomalaiset, saivat kuitenkin myöhemmin säilyttää oman uskontonsa. Kääriäinen myös huvitti yleisöä kertomalla, että islamista olisi voinut tulla Venäjän virallinen uskonto, jos se ei kieltäisi vodkan juomista.

Kuitenkin vuoden 1917 bolsevikkien vallankumouksen jälkeen kristinusko alkoi menettää asemaansa Venäjällä: marxilaisen näkemyksen mukaan uskonto on oopiumia kansalle ja hyvässä yhteiskunnassa ei tarvinnut uskontoa, minkä vuoksi uskontovainot alkoivat. Kääriäinen kuitenkin painottaa, että erityisesti ortodokseja alettiin vainota, minkä syynä voidaan pitää nimenomaan tsaarin ortodoksisuutta.

Kirkkoja alettiin tuhota ja muuttaa "hyödyllisempään" käyttöön, kuten esimerkiksi lelu- tai ammustehtaiksi, ja lisäksi muitakin uskonnollisia rakennuksia tuhottiin; esimerkiksi moskeijoista jäi jäljelle vain 1 %. Kääriäisen mukaan ennen toista maailmansotaa bolsevikit onnistuivat tukahduttamaan julkisen uskonnonharjoittamisen lähes täysin.

Stalinin takinkääntö toisen maailmansodan aikana kuitenkin muutti valtion suhtautumista uskontoon: Stalinin näkemyksen mukaan kirkko oli tärkeä kansan tukija sodan aikana. Tärkein käänne valtion suhtautumisessa uskontoon tapahtui kuitenkin 1980-luvun lopulla Gorbatshovin aikana perestroikan alettua.

Kääriäinen antoi luentonsa aikana yleisölle mahdollisuuden esittää kysymyksiä. ”Miksi ortodoksisuus palasi Venäjän valtauskonnoksi siitä huolimatta, että uskontokieltoa kesti muutamien sukupolvien ajan?” yleisöstä kysyttiin.  Kääriäinen vastasi, että syynä olivat vanhan sukupolven ihmiset, jotka harjoittivat uskontoaan salaa bolsevikkivallan aikana.

Lopuksi Kääriäinen painotti, ettei nyky-Venäjää voi ymmärtää, ellei tunne sen historiaa. Esimerkiksi nykypäivän Venäjän kirkon ja valtion suhteet pohjautuvat yhä 1900-luvun alun ideologiaan, jonka mukaan ortodoksinen usko, Venäjän valtio ja Venäjän alue muodostavat erottamattoman kokonaisuuden, minkä vuoksi Venäjä kokee tehtäväkseen ortodoksisena sivilisaationa erottautua lännen sekularismista eli uskonnosta irtautumisesta, esimerkiksi suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.

Teksti: Noor Assad 13A

Kuvat: Noor Assad & Eija Suokko