25 vuotta Berliinin muurin murtumisesta

Etelä- Tapiolan lukion tämänvuotinen Studia Generalia -luentosarja sai jatkoa keskiviikkona 5.11. kun Saksan Helsingin-suurlähetystön Botschaft der Bundesrepublik Deutschlandin edustaja Joachim Bussian saapui kertomaan etisläisille Berliinin muurin murtumisesta. Aihe oli hyvin ajankohtainen, sillä sunnuntaina 9.11.2014 muurin murtumisesta tuli kuluneeksi tasan 25 vuotta.

Joachim Bussian aloitti tilaisuuden rennosti, esittelemällä itsensä ja kiittelemällä yleisön paljoudesta. ”Esiinnyn yleensä vain 20 ihmiselle - hienoa että teitä on näin paljon kuuntelemassa.”

Luento keskittyi Saksan taisteluun toisessa maailmansodassa, Berliinin muurin vaiheisiin ja maan kahtiajakoon, joka päättyessään lopetti vastakkainasettelun koko Euroopassa. Bussianin viesti nuorille on, että nuoret ovat vastuussa tulevaisuudesta ja siitä, mennäänkö asioissa eteenpäin vai taaksepäin. Me etisläiset otamme varmasti vastaan haasteen turvallisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden luomisesta ja teemme parhaamme jo koulussa.  

Muurin rakentamisen syyt

Luento alkoi Saksan historian vaiheista. Muurin rakentamisen taustalla oli Hitlerin valtaannousu vuonna 1933 ja toinen maailmansota, joka jakoi Saksan Neuvostoliiton, Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen miehitysalueisiin.  Maailmansodan seurauksena tuhoutunut Berliini oli raunioina, eivätkä ihmiset olleet kiinnostuneita politiikasta vaan halusivat keskittyä uuden elämän aloittamiseen. Miehitysalueiden välillä vallitsi erimielisyys. Neuvostoliitto eristi Berliinin, ja vain amerikkalaisilla oli oikeus lentää Neuvostoliiton alueelle.

Saksa jakautui vuonna 1949 demokraattiseen Saksan Liittotasavaltaan eli Länsi-Saksaan ja sosialistiseen Saksan demokraattiseen tasavaltaan, Itä-Saksaan. Itä-Saksassa olot olivat paljon Länsi-Saksaa huonommat, ja 50-luvulla ihmiset lähtivät länteen etsimään parempia elinoloja. Kansalaisten muuttaminen länteen oli Itä-Saksan hallituksen mielestä saatava loppumaan, ja siksi Berliinin muuri rakennettiin 1961.

Vapauden riisto ja kapina

Saksankielisillä dioilla näkyi kuvia esteistä Saksojen välillä ja ihmisistä, jotka yrittivät paeta Itä-Saksasta. Joachim Bussian puhui selvästi ja rauhallisesti, ja yleisö kuunteli häntä tarkkaavaisesti. ”Raja kulki fyysisesti keskellä kaupunkia”, hän kuvaa Berliinin muuria ja jatkaa: ”Yli tuhat pakoon pyrkinyttä ihmistä ammuttiin rajalla.”

Graafiset kuvat Berliinin muurista antoivat yleisölle konkreettisen kuvan muurin rakenteesta. Bussian kertoi, että muuri oli ”täysin mahdoton ylittää”. Pakoa yritettiin kuumailmapalloilla, tunneleita kaivamalla ja jopa Itämeren kautta kumiveneillä, mutta järjestelmää oli mahdoton murtaa.

Toukokuussa vuonna 1989 Itä-Saksassa oli kunnallisvaalit, jotka sosialistinen puolue voitti. Kansalaiset eivät olleet tyytyväisiä äänestystulokseen ja järjestivät toisen äänestyksen. Alkuperäinen vaalitulos todettiin väärennetyksi, ja kansa raivostui; mielenosoitukset Saksan hallitusta vastaan alkoivat.

Muuri murtuu

Hallitus järjesti kokouksen kansalaisten matkustusoikeuksista Saksojen välillä. Hallituksen tiedottaja Günter Schabowski ei kuitenkaan ollut ollut kokouksessa mukana eikä siksi tiedotustilaisuudessa osannut kertoa toimittajille oikeita tietoja matkustusluvista. Hän ilmoitti, että kansalaisten oikeus matkustaa alkaa välittömästi, ja näin hän tietämättään avasi Berliinin muurin.

Joachim Bussian kertoi katsoneensa uutisia Suomessa sinä iltana, kun suomalainen uutisankkuri sai lapun kesken uutislähetyksen ja luki: ”Berliinin muuri on murtunut.” Saksalaiset juhlivat muurin murtumista ja näkivät ystäviään ja sukulaisiaan vuosien tauon jälkeen.

Muurin murtuminen lopetti Euroopan kahtiajaon, ja Saksat yhdistettiin yhdeksi valtioksi. Itä- Saksan raha lopetettiin, ja muodostui yhtenäinen Saksa. Myös Euroopan unioni alkoi laajentua. EU on luonut rauhaisammat ja turvallisemmat olot, ja Bussian pitääkin tulevaisuuden turvallisuuden rakentamista tärkeänä asiana. Saksan historiasta tulisi oppia, että yhtenäisyys ja muiden valtioiden auttaminen ovat arvoja, joita tulee vaalia. Yleisö taputti luennolle jo tässä vaiheessa.

Tulevaisuuden haasteet

Tilaisuudessa oli onneksi aikaa myös yleisökysymyksille. Yhteiskunnallisesti valveutuneet Etiksen opiskelijat halusivatkin kuulla Bussianin näkemyksen muun muassa siitä, mitä Ukrainan tilanteelle pitäisi tehdä ja miten Saksan ja muiden valtioiden, kuten esimerkiksi Ranskan, väliset suhteet ovat vuosien kuluessa muuttuneet.

Bussianin mukaan Ukrainan tilanteessa olisi tärkeää, että eri maiden väliset kontaktit ja avunanto eivät katkeaisi. Hän korosti keskusteluyhteyden säilymisen tärkeyttä. 

Saksan ja Ranskan välisistä suhteista Bussian kertoi, että aluksi riitaisat suhteet muuttuivat toisen maailmasodan jälkeen ystävyydeksi, ja valtioiden välille rakentui yhteisymmärrys. Nykyään Saksa ja Ranska toimivat parivaljakkona, ja niiden yhteisen mielipiteen löytyminen on Bussianin mukaan välttämätöntä Euroopan unionin päätöksenteossa.

”Kiitos, teillä oli mukavia kysymyksiä”, Bussian kiitteli. Lopuksi hän halusi vielä lahjoittaa jokaiselle luennon kuuntelijalle heijastimen, jossa on Saksan suurlähetystön yhteystiedot. Heijastimet tulevat varmasti käyttöön pimeinä talvi-iltoina.  Lopuksi luennoitsija sai yleisöltä vielä raikuvat suosionosoitukset.

Kuva ja teksti: Iida Kurkilahti 14A