Optisia illuusioita Emmassa

Espoon modernin taiteen museossa on meneillään unkarilais-ranskalaisen Victor Vasarelyn (1906 - 1997) Optisia maalauksia  -näyttely.  Belgian ja Sveitsinkin kautta kiertäneen kansainvälisen kiertonäyttelyn teokset ovat vuosilta 1948 - 1979 eli ajalta, jolloin Vasarely on maalannut tunnetuimmat teoksensa, kuten Belle-Islen, Denfertin sekä Black and White/ Kineticsin. Näyttely sisältää noin viisikymmentä eri teosta, ja sen on koonnut kuraattori Serge Lemoine.

Taiteella leikittelyä

Op-taide tulee sanoista optinen taide. Optisella viitataan näkemiseen ja valoon liittyvää. Op-taiteella tarkoitetaankin taidetta, jossa pyrkimyksenä on hämmentää katsojaa, sillä kaksiulotteinen kuvapinta aiheuttaa silmissä näköharhoja ja liikkeen ja tilan illuusiota. Usein op-taiteen teokset sisältävät geometrisia väri- ja muotoyhdistelmiä ja abstraktiota.  Abstrakti taide on usein tekniikaltaan pelkistämistä ja yksinkertaistamista, eikä abstrakti taideteos yleensä esitä mitään konkreettista.

Myös Vasarely käytti hyväkseen näitä elementtejä teoksissaan. Op-taiteessa tehokeinona käytetään monesti vastavärejä, jälkikuvia ja toistuvia viivojen vääristymiä. Optisten ominaisuuksiensa ansiosta nämä elementit saavat aikaan sykkiviä, väriseviä tai vilkkuvia kuvioita. Tämä tuleekin ilmi Vasarelyn useissa teoksissa. Mieleen jäi erityisesti teos Vegaviv II (1955 vinyyli puupaneelille; vasemmalla kuvassa - copyright: S. Pointet, SABAM Belgia 2013), jossa kuviot näyttävät sykkivän ja vaihtavan paikkaa. Kun teosta on katsellut pitkään, optinen harha voi johtaa miltei päänsärkyyn.

Mieleen jäi myös Vonal Bip -2(1958, akryyli kankaalle; oikealla kuvassa ), jossa kiehtovat vahvat värikontrastit ja kolmiulotteisuus. Vasarely itse kutsui omaa taidettaan kineettiseksi taiteeksi (kineettinen= liikettä koskeva). Termi on edelleen käytössä Ranskassa.

 

Op-taiteen mestari

Seitsemänkymmentä vuotta taiteen parissa työskennellyt Victor Vasarely syntyi Pécsissä, Unkarissa vuonna 1906. Kuvataiteellista lahjakkuuttaan jo lapsena osoittanut Vasarely sai taidekoulutuksen Budapestissa, ja vuonna 1930 hän muutti Pariisiin, jossa hän toimi parikymmentä vuotta graafikkona mainostoimistoissa ennen kuvataiteilijaksi ryhtymistä.  Pariisissa hän myös perusti perheen Claire Spinnerin kanssa.

Vielä vuosina 1944 - 1947 Vasarely keskittyi maalaamaan öljyvärillä. Tällöin hänen teoksissaan näkyi esimerkiksi futurismin, surrealismin, kubismin ja ekspressionismin piirteitä. Vaikka Vasarely sai teoksistaan positiivista palautetta, hän ei kokenut olevansa omalla vahvuusalueellaan. Kesä 1947 oli taiteilijalle käänteentekevää aikaa: hän alkoi nähdä ympäristön kokonaan uudella tavalla. 1940-luvun lopulla Vasarely alkoikin siirtyä esittävistä aiheista abstraktiota eli ei-esittävyyttä kohti.

1950-luvulta lähtien Vasarely keskittyi tutkimaan liikevaikutelmien taidetta ja loi samalla myös op-taiteen perusteet.  1950- luvulla voidaan ajatella Vasarelyn teosten alkaneen niin sanotusti elää. Vasarely alkoi käyttää teoksissaan materiaaleina esimerkiksi kalvoa, lasia, pleksilasia, metallia ja valokuvaussuurennoksia. Värit olivat monesti mustavalkoisia, ja hän otti käyttöön myös uuden elementin: läpinäkyvien kuvien päällekkäinasettelun.

1960- lukuun mennessä Vasarelysta oli tullut kuuluisuus, sekä kirjailija että taidefilosofi ja kuvataiteilija.Vasarelyn suurin tavoite oli tuoda taide jokaisen ulottuville. Jo opiskellessaan Vasarely oli ajatellut, että sekä taiteella, designilla että arkkitehtuurilla voisi vaikuttaa ihmisiin, koko yhteiskuntaan. Hän halusi saada taidetta jokaisen ulottuville.

”Taide on matkalla kohti toisinnettavissa olevia, runsaita ja moninaisia muotoja. Huomisen taide on kaikkien omaisuutta tai se kuolee”, sanoi Vasarely vuonna 1955.

Vasarely pyrki kehittämään jokaiselle yhteisen merkkikielen - kielen, jota jokainen kykenisi ymmärtämään. Tähän tarkoitukseen hän kehitti niin sanotut plastiset aakkoset, joiden avulla hän pystyi luomaan lukuisia erilaisia väri- ja muotomuunnelmia. 80-vuotiaana 1980-luvun lopulla Vasarely jäi eläkkeelle taiteen parista. Hän oli yksi toisen maailmansodan menestyneimmistä taiteilijoista, mistä osoituksena ovat useat palkinnot sekä kunniamerkit. Victor Vasarely kuoli 15.3.1997

Näyttely jatkuu Emmassa 11.1.2015 saakka, joten vielä ehtii ihailemaan Vasarelyn kiehtovia, hämmentäviä, vaikuttavia ja mieleenpainuvia teoksia.

 

Teksti Emma Alberdi 14 A

Lähteet: Espoon modernin taiteen museo

Vasarelyn kuva: Fondation Vasarely and Pierre Vasarely, Aix-en-Provence