"Mahrotonta ei olekaan"

Tapiolan kirjaston täytti 30. tammikuuta kiinnostava keskustelu nuorten hyvinvoinnista. Kyseessä oli kirjaston ministerisarja, johon oli tällä kertaa nuorten grillattavaksi saapunut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Itse nuorten hyvinvoinnin aiheekseen valinnut Risikko kertoi puolitoistatuntisen keskustelun aikana mielipiteitään ja vastaili Etelä-Tapiolan lukion opiskelijoiden Ellamaija Kasasen ja Tuomas Rinkinevan laatimien kysymyksien lisäksi myös yleisön vapaasti esittämiin kysymyksiin.

Kymmeniä tuhansia syrjäytyneitä

Nuorten syrjäytyminen on puhuttava ongelma nykypäivän politiikassa, ja se synnytti paljon keskustelua. Risikko ei koe syrjäytymistä uudeksi ilmiöksi, vaan huomautti syrjäytymistä varmasti olleen aiemminkin. Toisaalta nykypäivänä on hänen mielestään helpompi syrjäytyä: Ennen vanhaan syrjäytymisen riskiä pienensivät tiiviit kyläyhteisöt, joissa kaikki tunsivat toisensa. Nykynuorten on taas helppo sulautua suureen massaan, josta erkaantuminen voi tapahtua hyvinkin huomaamattomasti. Vaikka syrjäytyminen ei ole aivan uusi ongelma, se on noussut nykypäivän tiedostetuksi haasteeksi kuitenkin vasta nyt, kun ilmiötä on alettu tutkia ja se on saanut nimen.

Suomessa on 60 000 syrjäytynyttä nuorta, joista 30 000 on todella syrjäytyneitä. Tärkeään kysymykseen, miten nuorten syrjäytyminen voidaan estää, ei ylihärmäläisellä ministerilläkään ole yhtä vastausta. Risikko toi esille kuitenkin useita seikkoja, joiden parantaminen edistäisi nuorten hyvinvointia ja vähentäisi syrjäytymisen uhkaa.

Nuorten elämässä vastaantulevat ongelmat kasaantuvat Risikon mukaan yleensä elämän nivelkohtiin, joissa siirrytään elämänvaiheesta toiseen. Tämän kaltaisissa tilanteissa myös syrjäytymisen mahdollisuus on suurempi. Syrjäytymisen uhan pienentämiseksi nuorille tulisikin esimerkiksi yläkouluun siirryttäessä mainostaa kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin tapaamisen mahdollisuutta enemmän. Jos kouluterveydenhuolto saataisiin matalakynnyksisemmäksi, olisi oppilaiden helpompi rohkaistua ja mennä tapaamaan esimerkiksi psykologia tai kuraattoria. Pelkkä ajatuskin siitä, että apua on saatavilla, jos sitä tarvitsee, voi olla turva monille nuorille. Nuorten auttamisessa huomioon on erityisesti otettava kokonaisvaltaisuus: vain yksinomaan nuorta ei auteta, vaan myös hänen elinympäristöään ja läheisiäänkin tulisi tukea ja avustaa.

Jokainen tarvitsee tukea ja kannustusta

Risikko toteaa, että hyvinvoinnin lisääntyessä myös pahoinvointi on lisääntynyt. Siksi onkin tärkeää tarjota yhä matalakynnyksisempiä palveluita, joihin nuorten on helppo hakeutua. Nimenomaan matalakynnyksisten kouluterveys-, mielenterveys sekä päihdepalveluiden järjestäminen olisikin yksi tärkeä askel kohti nuorten syrjäytymisen estämistä.

Nuorten kanssa paljon työskennellyt Risikko painottaa positiivisten kokemusten merkitystä nuorten itsetuntoon – onnistumiset ja kannustus vaikuttavat positiivisesti ja vähentävät syrjäytymisen uhkaa. Jokainen nuori tarvitsee tuekseen välittävän ja kannustavan aikuisen sekä luotettavia ystäviä.

Alakoululaisen lapsen äitinä Risikko kuvailee nykysuomalaisnuorten elämää haastavaksi: Valintoja on tehtävä jo pienestä pitäen, ja yhteiskunta vaatii nuorilta yhä enemmän. Myös kiusaaminen tekee vaarallista hallaa nuorten hyvinvoinnille. Nuoriin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset luovat heille helposti liikaakin paineita, joista selviäminen yksin voi olla hankalaa. Kiusaamisen uhriksi joutunut yksinäinen nuori voi pahimmillaan sairastua vakaviin mielenterveysongelmiin, joiden takia hän voi syrjäytyä. Syrjäytymisen vuoksi keskeytyneet opinnot johtavat helposti työttömyyteen ja jopa työkyvyttömyyteen. Tämän kaltaisten asioiden takia onkin tärkeää myös yhteiskunnan kannalta, että nuoret saavat apua helposti.

Nuoret tarvitsevat harrastuksia

Vapaa-ajasta puhuttaessa Risikko korosti harrastustoiminnan tärkeyttä nuorten jaksamisessa ja toivookin, että kaikilla nuorilla olisi jokin harrastus. Useiden perheiden ongelmaksi koituvat helposti liian suuret harrastusmaksut, jotka karsivat harrastavien nuorien määrää. Valtio kuitenkin pyrkii Risikon mukaan tukemaan nuorten harrastustoimintaa esimerkiksi rakentamalla urheiluhalleja ja tukemalla urheiluseuroja. Yhdeksi ratkaisuksi korkeiden harrastusmaksujen pienentämiseksi Risikko mainitsee myös erilaiset urheiluvälinelainaamot. Nuorten oma aktiivisuutta urheiluseurojen toiminnassa ja oman harrastustoimintansa kehittämisessä tulisi Risikon mukaan edelleen kannustaa.

Risikko korostaa mielenterveyden vaikutusta jaksamiseen, ja hän huomauttikin, että "mielenterveys on parasta sosiaaliturvaa". Itsekin hyvin positiiviselta vaikuttava ministeri korostaa myönteistä elämänasennetta. Hänen suosimansa pohjalainen toteamus "mahrotonta ei olekaan" onkin hyvä elämänohje meille kaikille.

Teksti ja kuvat

Merimaija Kasanen