Pitäisikö kouluaamujen alkaa myöhemmin?

Kello herättää 6.20, ja uusi päivä lähtee käyntiin. On hankala nousta sängystä, silmät pysyvät hädin tuskin auki, ja aamupalalla nuokun pää puoliksi lautasella. Sama unissakävely jatkuu koulussakin: tuijotan taulua kuin koomassa ymmärtämättä mitään. 9.45- aamuina oloni on aivan erilainen: vaikka väsyttäisikin vähän, olen pirteämpi ja pystyn keskittymään kouluun paljon paremmin. Kuulostaako tutulta?

Kouluaamujen alkamisajan siirtämiselle on hyviä perusteluja

Neurologi ja unitutkija Markku Partinen suosittelee Helsingin Sanomissa 8.8.2013 julkaistussa artikkelissa ”Tutkijat suosittelevat kouluaamuihin lisää unta”, että koulun pitäisi alkaa aikaisintaan puoli yhdeksältä tai yhdeksältä. Tutkimusten mukaan lapsen unirytmi viivästyy 2–3 tuntia, kun hän tulee murrosikään, mikä vaikeuttaa nukahtamista. ”Biologinen sisäisen kellon säätely muuttuu puberteetti-iän lähestyessä.- -. Kun pienempi lapsi onnistuu nukahtamaan aikaisin illalla, niin teini-ikäinen ei siihen, puhtaasti biologisista syistä, kykenekään”, kertoo Partinen MTV3:n nettisivuilla 23.8.2013 julkaistussa artikkelissa ”Depressiotutkija: Kouluaamujen myöhentäminen lisäisi nuorten pahoinvointia”. Partisen mukaan jo puoli tuntia tekisi ihmeitä.

Yhdysvaltalaisen, vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan koululaiset, joiden koulupäivän alkua siirrettiin 30 minuutilla, nukkuivat keskimäärin 45 minuuttia enemmän ja alle 7 tuntia nukkuvien oppilaiden määrä putosi 79 prosentilla.  Tutkimuksen nuoret tunsivat olonsa motivoituneemmaksi ja pirteämmäksi, vaikka merkittävä osa nuorista tunsikin itsensä yhä väsyneeksi. Kuitenkin testikouluna toiminut oppilaitos koki tulokset niin positiivisiksi, että päätti myöhentää pysyvästi koulun alkamista puolella tunnilla.

Tätä voisi mielestäni kokeilla Suomessakin esimerkiksi yläasteilla, sillä puoli tuntia ei ole niin pitkä aika, että se pidentäisi koulupäivää toisesta päästä merkittävästi. Lukiossa puolen tunnin siirto voisi jo tuntua, koska siellä on pidemmät päivät ja enemmän läksyä, mutta koulupäivää voisi toisaalta sitten taas nipistää välitunneista. Joka tunnin välissä ei tarvitsisi olla 15:ta minuuttia, niin kuin meidän koulussamme nyt on, vaan joidenkin tuntien välissä voisi olla vain 5 minuutin siirtymäaika.

Voisiko myöhentäminen aiheuttaa masennusta?

Toisenlaisen näkökulman asiaan tarjoaa myös MTV3:n artikkelissa haastateltu depressiotutkija Timo Partonen. Hän kertoo, että on todettu, että nuorilla, jotka käyvät myöhemmin nukkumaan, on enemmän erilaisia vaikeuksia ja esimerkiksi alkoholin ja tupakan käyttö on yleisempää. Partosen mukaan kouluaamujen alkamisajan myöhentäminen myöhentäisi myös nukkumaanmenoaikaa, jolloin nuorilla esiintyisi enemmän pahoinvointia. 

Tämä voisi olla oikeasti ongelma, jos koulupäivä pidentyisi merkittävästi toisestakin päästä aamujen myöhentämisen takia. Silloin koulutöiden tekeminen saattaisi venyä pidemmälle iltaan, mutta en usko, että tätä ongelmaa esiintyisi, jos kouluaamuja myöhennettäisiin vain puolella tunnilla. Varsinkin jos myöhennystä korvattaisiin joidenkin välituntien lyhentämisellä, niin kuin ehdotin aikaisemmin, ei asialla voisi olla kovin suurta vaikutusta.

Kuitenkin nuoret ovat erilaisia: unentarve vaihtelee. Jotkut saavat helposti unta illalla mihin tahansa aikaan menevätkin nukkumaan, ja jotkut taas tulevat toimeen vähälläkin unella ilman, että keskittymiskyky kärsii. Joillakin taas on päivällä paljon harrastuksia, joten he eivät todellakaan halua, että koulua olisi yhtään pidempään. Silti tämä puolen tunnin pidennys olisi mielestäni kokeilun arvoinen juttu, sillä sen haitat ovat selkeästi pienemmät kuin hyödyt, ja todennäköisesti miltei jokaisen oppilaan aamut sujuisivat kouluissa paremmin.

Saara Sahinoja 12D