Shanghai in my Heart

Viime heinäkuussa kolme etisläistä ja kaksi Olarin lukion opiskelijaa pääsi osallistumaan Kiinassa järjestettyyn Shanghai International Sister Cities Youth Campiin 13 muun maan edustajien kanssa. Suomalaiset osallistuivat nyt ensimmäistä kertaa tälle nuorisoleirille. Itse olin opiskellut kiinaa Etelä-Tapiolassa viiden muun opiskelijan kanssa noin kolme kuukautta ennen matkalle lähtöä, joten ”ni hao” ja ”xie  xie” olivat jo entuudestaan tuttuja sanontoja.

Shanghaista jäi mieleen todella rakkaita ja arvokkaita muistoja aina ensimmäisestä päivästä lähtien.  Kahden viikon aikana ehdimme oppia paljon uutta Kiinan kulttuurista ja kielestä ja samalla saada kansainvälisiä ystäviä eri puolilta maailmaa. Näimme myös paljon Shanghain nähtävyyksiä. Lähtiessäni matkaan minulla ei juurikaan ollut suuria odotuksia, vaan odotin tulevaa innoissani, avoimin mielin.

Vietimme suuren osan ajastamme kampusalueella nimeltä No. 2 High School of East China Normal University; paikka oli suurempi ja modernimpi kuin olin ajatellut.  Mielessäni oli ollut Hilan leirikeskuksen tapainen mukavuuksiltaan vaatimaton paikka, joten alue yllätti minut positiivisesti. Ilmastointi, jonka avulla sai huoneen viileäksi, oli ihana, sillä huoneemme oli ainut paikka, jonne saattoi paeta kuumuutta. Matkaan mukaan lähtenyt englannin- ja ranskanopettaja Jaana Björklund-Vuojala kertoi meille, että oli lukenut uutisista tämän heinäkuun olleen Kiinassa kuumin 140 vuoteen. Lämmintä olikin lähes koko ajan: +35 astetta. Myös huoneesta löytynyt jääkaappi, jossa pystyi säilyttämään vesipulloja, oli enemmän kuin hyödyllinen, sillä kylmä vesi oli herkkua päivän kuluessa.

Päivät koostuivat kiinan kielen oppitunneista ja kiinalaiseen kulttuuriin tutustumisesta, Kung fusta ja Taijista sekä vierailuista erilaisiin kohteisiin koulun ulkopuolella. Päällä piti silloin pitää räikeän oranssia tai vihreää paitaa jotta erottuisimme joukosta, mutta myös turvallisuuden takia. Mieleeni jäi erityisesti syöminen Oriental Pearl Towerin hitaasti pyörivässä ravintolassa yläilmoissa. Shanghai Circus Worldin ERA Intersection of Time ällistytti akrobatiallaan ja saman teki Venetsia-tyylisessä Zhouzhuan vesikaupungissa show nimeltä Zhouzhuan in All Seasons.  Shoppaaminen illalla räikeiden valokylttien ja pilvenpiirtäjien välissä kuuluisalla Nanjing-kadulla oli unohtumatonta, mutta myös ostostenteko Fake Marketeissa oli todella hauskaa, sillä silloin sai itse kokeilla tinkimistaitojaan toden teolla.

Vaikka reissumme oli turismipainotteinen, saimme kokea myös kiinalaista kotielämää vieraillessamme vapaaehtoisen avustajan kotona tekemässä mykyjä. Kävimme myös paikallisella kauppatorilla, jossa pussitetut elävät sammakot, kynityt kanat ja ankeriaiden puolittaminen silmien edessä hieman järkyttivät, mutta samalla antoivat kuvaa myös paikallisesta elämästä. Myös volunteerin kotiseudulla käveleminen jäi mieleen, sillä siellä kadut olivat jollain tapaa erilaisia kuin suurkaupungissa. Ne olivat sotkuisempia ja likaisempia, mutta samalla jollain tapaa hyvin tunnelmallisia. Mieleen jäivät ruokakojujen ilmassa leijuvat tuoksut ja hajut ja paikallisten suomat hymyt ja uteliaat katseet.

Museokäynnillä levähdin hetken penkillä, ja viereeni istahti mummo. Hän hymyili minulle ja tervehti. Tervehdin takaisin, ja kommunikoimme hetken toistemme kanssa kiinaksi ja englanniksi.  Lopulta hän kysyi, voisiko meidät kuvata yhdessä..  Tämän jälkeen en ollut päästä pois penkistä, koska yhtäkkiä yhteiskuvaan kanssani haluavia olikin jonoksi asti.

Viimeisenä iltana lopetusseremoniassa tunnelma oli hyvin haikea. Ei enää illanistujaisia esimerkiksi ranskalaisten huoneessa tai yöllä ringissä tähtitaivaan alla. Monella oli kyyneleitä silmissään. Kaksi viikkoa meni yllättävän nopeasti, vaikka Suomessa lähtiessä miettikin, miten selviää kaksi viikkoa vieraassa kulttuurissa. Leiriyhteisöstämme tuli hyvin tiivis, ja pidämme toisiimme yhteyttä Facebookin ja muiden viestipalveluiden kautta. Suuri kiitos kuuluu paikallisille ystävillemme Kellylle ja Fanningille, jotka toimivat suomalaisten henkilökohtaisina apureina, kuljettivat meitä vapaapäivinä ympäri Shanghaita ja pitivät meistä koko ajan hyvää huolta.

Juulia Salakka, 12D