Kouluruuan jäljillä

Viime aikoina maailmaa ovat kuohuttaneet niin hevosenliha-, hulluruoho- kuin erilaiset ötökkäkohutkin. Välillä tuntuu, että jokaisen syömämme aterian alkuperää pitäisi epäillä. Mistä siis meidän etisläisten jokapäiväinen kouluruoka tulee?

Lähdimme selvittämään ruuan salaisuutta kyselemällä ensin Etiksen kouluruokailun palveluvastaavalta Ritva Piriseltä, mistä lounaamme ainekset saadaan. Saimme kuulla, että salaatit ja muut lisukkeet valmistetaan koulussamme suomalaisia raaka-aineita suosien. Talvisin ei tosin kaikkea ole saatavissa järkevään hintaan, vaan silloin muun muassa tomaatit ja hedelmät tuodaan ulkomailta. Maidot ja leivät kuitenkin hankitaan ympärivuotisesti suomalaisilta tuottajilta: Valiolta, Fazerilta ja Moilaselta. Kuumat ruuat sen sijaan kuljetetaan Etikseen lämpölaatikoissa Haukilahden tuotantoyksiköstä. 

 

Selvittääksemme lämpimän ruuan alkuperän matkustimme Haukilahden kouluun ja lukioon seuraamaan ruuanvalmistusprosessia. Paikan päällä meitä tervehtivät jättimäiset kattilat sekä hyväntuulinen alue-esimies Carita Lindström.  Yllätyimme siitä, että isoista kalustoista huolimatta keittiö ei näyttänyt tehtaalta vaan ihan normaalilta koulun keittiöltä. Keittiössä ei häärinyt kokkien armeijaa, vaan kahden kokin ja kahden ruokapalvelutyöntekijän tiivis tiimi.

 

Ennen varsinaista keittiökierrosta istahdimme kerrankin hiljaiseen ruokaravintolaan keskustelemaan siitä, miten ruokamme valmistetaan. Keittiö kuulemma valmistaa oikeastaan kotiruokaa, mutta vain suuremmassa mittakaavassa. Toisin kuin monet luulevat, ruoka pyritään tekemään lisä- ja säilöntäaineettomana. Ymmärrettävästi muun muassa lihapullat ja nakit kuitenkin tulevat kotimaisilta lihanjalostusyrityksiltä. Lihat toimitetaan keittiöön ajan säästämiseksi valmiiksi pilkottuina, maustamattomina ja kypsinä. Maustamattomuudesta on etua, koska keittiö valmistaa ruokaa niin päiväkoti-, koulu- kuin lukioikäisillekin sekä heidän opettajilleen. Makutoiveita on siis monia. Samoin kuin salaateissa, myös lämpimissä ruuissa suositaan kotimaista.

 

Erityisruokavaliot ovat lisääntyneet viime vuosina, ja perinteisten allergioiden rinnalle on noussut myös uusia dieettejä. Kasvisruokailijoiden määrä on nousussa, varsinkin meillä Etiksessä. Päänvaivaa keittiölle aiheuttaa se, että allergisoiville aineille on hankala keksiä korvikkeita niin, että ravitsemuksellisuus säilyy samana eikä maku kärsi. Keittiössä työskenteleekin erikseen dieettikokkina Tiina, joka valmistaa erityisruuat.

 

 

Keskustelun jälkeen puimme yllemme valkoiset takit ja hatut ja lähdimme tutustumaan keittiöön, jossa sen päivän ruokia oltiin jo viimeistelemässä, ja kokit Tiina ja Tuija olivat tekemässä esivalmisteluja seuraavan päivän ruokaa, kinkkukiusausta, varten. Tunnelma ei ollut kiireinen, vaan ruuat kypsyivät rauhassa isoissa kattiloissa. Sivupöydällä oli listat kaikkien aineiden tarkoista tilausmääristä sekä lämpötiloista, jotka oli mitattu ennen ruuan lähettämistä Etikseen. Kaikkea valvotaan huolellisesti, sillä hygienian taso on tärkeä. Hiuksiakaan ei pääse eksymään ruuan joukkoon, koska kaikki keittiössä kävijät saavat päähänsä suojaavan hatun. Kattiloiden ja niissä kypsyvän ruuan määrä oli huikaiseva: esimerkiksi kinkkukiusaukseen käytetään 135 kg perunaa ja 58,5 kg lihaa.

 

 

Espoo Catering suunnittelee ruokalistat hyvissä ajoin, kymmeneksi viikoksi kerrallaan. Vaikka menu tuntuu ennalta päätetyltä, myös me tavalliset oppilaat voimme vaikuttaa kouluruokaamme. Oman koulumme keittiöstä kehotetaankin opiskelijoita antamaan aktiivisesti palautetta ja ehdotuksia toiveruokapäivän ruuiksi. Ruokaa valmistetaan joka päivä myös kaikille etisläisille, joten biojätettä tulee sitä vähemmän, mitä useampi meistä käy syömässä. Ilmainen kouluruoka kannattaakin siis käyttää hyväksi.

 

Laura Löytömäki 12A ja Saara Sahinoja 12D