Hollantilaiset vierailulla Etiksessä

Kuten useat etisläiset varmasti huomasivatkin, hiihtolomaviikon alla koulumme yleisilmapiiriä piristi Hollannin Rotterdamin Farel Collegesta saapunut 21 oppilaan ja 3 opettajan kouluryhmä. Seitsemän vuoden aikana jo tavaksi muodostunut vuosittainen reissu osana heidän IB- ohjelmaansa tarjosi Etiksen kestävän kehityksen ryhmäläisten lisäksi myös muille vapaaehtoisille oivan tilaisuuden luoda kansainvälisiä suhteita.

Yhteensä kuusipäiväinen matka Suomeen tarjosi paljon nähtävää ja koettavaa molemmin puolin. Maanantaina hollantilaisten ilmestyttyä ensimmäistä kertaa koulumme eteisaulaan ja oppitunneille oli havaittavissa pienehköä ujoutta, mutta viimeistään kun ryhmissä pohdittiin Suomen ja Hollannin välisiä eroja, lähti jää sulamaan.

Samalla tuli opittua yhtä sun toista uutta hollantilaisnuorten vapaa-ajanviettotavoista pelottavan kuuloisiin jälki-istuntohuoneisiin, joita kutsuttiin nimellä Room 0. Me etisläiset voimme siis itse olla onnellisia siitä, ettemme joudu istumaan useita tunteja tällaisessa huoneessa esimerkiksi läksyjen tekemättä jättämisestä. Erityisen hauska oli maita koskevia stereotypioita käsitellyt aihe. Päivä jatkui saunalla Etelä-Tapiolan lukion tiloissa, mistä tulikin yksi viikon hauskimmista kokemuksista niin suomalaisille kuin hollantilaisille. Arimmatkin uskaltautuivat kierimään hankeen, jotta kotipuoleen palattua olisi jotain, millä kerskua.

 Pääkaupunkikierros ja penkkiurheilua

Tiistaipäivä kului Helsingissä puzzle tourin parissa. Ohjelma oli hollantilaisopettajien suunnittelema ja herätti kunnianhimoisuudessaan pienehköä epätoivoa oppaina toimineissa suomalaisissa – kävellen tehty taival kun ei ollut lyhyydellä pilattu. Reitin varrella vastailtiin erilaisia nähtävyyksiä koskeviin kysymyksiin; ratkaisu selvisi vain käymällä paikan päällä. Muutamassa tunnissa puoli Helsinkiä oli koluttu läpi, ja olo oli uupunut lumisateisessa säässä tallustamisen jäljiltä. Syötyämme osa halusi shoppailla keskustan kaupoissa ja loput lähtivät lepäämään Olympiastadionin lähistöllä sijaitsevaan Youth Hostelliin, hollantilaisten majapaikkaan.

Illalla kokoonnuimme koululla ja tutustutimme vieraamme yhteen suomalaisen kulttuurin olennaisimmista osasista, siihen, mikä tekee vaisuista kansalaisista verenhimoisia urheiluhulluja: jääkiekkoon. Bluesin ja Kärppien välillä pelattu ottelu päättyi jälkimmäisten hyväksi, mutta ilta oli silti espoolaistenkin mielestä hauska. Tässä vaiheessa ihmiset olivat jo tutustuneet toisiinsa paremmin, ja olo oli kuin vieraat olisi tuntenut jo reippaasti paria päivää kauemmin.

Aika kului ja suksi luisti

Keskiviikkona jatkui hollantilaisten tutustuttaminen Suomen kulttuuriin, ja ohjelmassa oli hiihtoa Leppävaaran urheilupuistossa. Luisteluhiihto tuotti monelle päänvaivaa, ja meistä oli hauskaa katsella, miten hollantilaiset lykkivät suksillaan eteenpäin laskettelutyyliin polvet tikkusuorina. Kymmenen kilometrin lenkki, jolla opettaja Pentti Heikkinen oli meitä uhkaillut, jäi onneksi vain haaveeksi. Sen sijaan laduilla järjestettiin hollantilaisten keskinäinen hiihtokilpailu. Vauhtia riitti, mutta vaaratilanteilta onneksi vältyttiin kaatumisia lukuun ottamatta.

Joukkoliikennekin tuli matkan aikana tutuksi hollantilaisille, ja siirryttyämme bussilla Etelä-Tapiolan maisemiin nautimme kouluruoasta. Vaikka emäntinä, ja kahden rohkean pojan osalta isäntinä, toimimisen velvollisuus siltä päivältä loppuikin, lähtivät useimmat vielä Helsinkiin tutustumaan museoihin hollantilaisopettajien suunnittelemalle kierrokselle. Vaihtoehtoina olivat modernin taiteen museo Kiasma sekä Luonnontieteellinen museo. Illalla Helsinki by night  -nimellä kulkenut ohjelmanumero osoittautui kävelyksi läpi lumisen pääkaupunkimme.

Seuraavana päivänä, torstaina, hollantilaiset suuntasivat kulkunsa Tallinnaan, jossa he  selviytyivät vastaavanlaisesta puzzle -kierroksesta kuin tiistaina meidän johdollamme, ja itse palasimme muutaman päivän tauon jälkeen takaisin pulpettien taa. Vaihteeksi suomenkielinen päivä tuntui oudolta. Viikon lähestyessä loppuaan ymmärsimme myös, että emme tulisi enää näkemään suurinta osaa vieraistamme, sillä heidän perjantain ohjelmansa oli vapaaehtoinen. Harmittelimme, että viralliset jäähyväiset olivat unohtuneet.

Kotia kohti

Perjantaina vanhojen tansseja katsomaan ilmestyi kolmen hollantilaisen reipas joukko; loput olivat jääneet nukkumaan rankan viikon univelkoja pois tai ostamaan matkamuistoja kotona odottaville. Ne, jotka paikalle kuitenkin tulivat, totesivat, että kokemus oli todella busseilla perille seikkailemisen arvoista. Sanoimme hyvästit ja välitimme terveiset loppuryhmälle, ja näin oli taas yksi hollantilaisvierailu takana. Hollantilaiset suunnistivat Helsinki-Vantaan lentokentälle ja kohti Alankomaita. 

Kaiken kaikkiaan hollantilaisten vierailusta jäi positiivinen olo ja uusia tuttavuuksia, joihin pitää yhteyttä ainakin sosiaalisen median välityksellä. Kiitokset Pentti Heikkiselle, mukana olleille etisläisille ja  kaikille hollantilaisille, jotka piristivät läsnäolollaan projektissa mukana olleita usean päivän ajan!

Jemina Järvilehto 12B