Siviilipalvelus monitaitoisen Mikon tyyliin

Mikko Toivosen lukiovuodet eivät päättyneet ylioppilaskirjoituksiin ja valmistumiseen. Hän päätyi vaihtamaan kosteissa metsissä aseen kanssa rypemisen kopiokoneen kanssa taistelemiseen ja jatkamaan jo tutuksi tulleessa Etelä-Tapiolan sivistävässä ilmapiirissä - tällä kertaa siviilipalvelusmiehenä.

Tietotekniikkaa ja turvallisuuspalveluja

Parikymppinen Mikko on etisläinen vuosimallia 2009 - 2012. Monipuolisena miehenä hän on ehtinyt toimia esimerkiksi Etiksen oppilaskunnan puheenjohtajana ja Viljamin roolissa varoittavana esimerkkinä kaikille tutussa järjestyssääntövideossa. Lisäksi tietoteknisiä taitoja vaativat projektit, valomiehen työt, tv-ohjelma Summerin tekeminen sekä nettisivujen suunnitteleminen ovat tuttuja juttuja Mikolle. Aktiivinen herra on myös saanut omien nettisivujensa kautta tarjouksia erilaisista työtehtävistä.

Luonteeltaan rauhanomainen Mikko päätyi valitsemaan siviilipalveluksen armeijan sijasta analysoituaan asiaa pitkään ja monelta kannalta - kunnon etisläisen tavoin.

Nyt hän on korvaamattomaksi hyödyksi tutun kouluympäristönsä henkilökunnalle ja kerää samalla työkokemusta sekä vuoden verran lisäaikaa harkita tulevaisuudensuunnitelmia.

Mikko ei ole päätöksensä kanssa yksin: siviilipalveluksen suorittaa vuosittain noin 2500 asevelvollista. Tämä on noin seitsemän prosenttia koko ikäluokan miehistä eli selvästi vähemmistöä. Mikko kertoo, että hänen lisäkseen viime keväänä Etiksestä valmistuneista muutama muukin päätyi siviilipalvelukseen hänen lisäkseen. Päätös otettiin Mikon suvussa pääosin hyvin vastaan, vaikka isoisille tämä valinta tuottikin aluksi hieman harmaita hiuksia.

Vakaumuksella vapautetuksi

Siviilipalvelukseen voi hakeutua vakaumukseen perustuvista syistä, kuten Mikko. Yleisimpiä tällaisia syitä ovat armeijan toiminnan sotiminen omia mielipiteitä ja elämänarvoja vastaan. ”Vaikka armeija onkin periaatteessa puolustusvoimat,  varusmiespalvelus on silti tappamiseen kouluttamista sitä suorittaville. Koin myös, että itsestäni on enemmän hyötyä yhteiskunnalle siviilipalveluksessa kuin asepalveluksessa”, Mikko tiivistää valintansa syitä.

Lisäksi  armeijan suorittamisesta voidaan kieltäytyä myös muista syistä, kuten haluttomuudesta asettaa henkensä vaaraan. Joku voi myös olla sitä mieltä, että armeijan toiminta on kaukana todellisuudesta ja turhaa pompotusta. Armeijaan sopeutumistakin saatetaan pelätä. Nyky-yhteiskunnan kasvava ongelma, ylipainoisuus ja huono kunto, voivat myös olla joillekuille niin suuri rasite, ettei asepalveluksen suorittaminen onnistu. Tällöin siviilipalvelus on hyvä vaihtoehto totaalikieltäytymisen sijaan.

Mikä sivari?

Siviilipalvelusaika on nykyään 347 päivää, mikä vastaa pisintä asepalveluspestiä. Siviilipalveluspaikkoja on noin 1800 ympäri Suomen, ja vaihtoehtoja on laajasti päiväkodeista ja kouluista seurakuntiin ja ministeriöihin.

Palvelus alkaa noin kuukauden jaksolla Lapinjärven koulutuskeskuksessa, jossa sivareille opetetaan perustaitoja, kuten ensiapua ja yleisiä turvallisuustoimenpiteitä, jotta he osaavat toimia vaaratilanteissa. Koulutusjaksolla erikoistutaan johonkin neljästä valittavasta alasta.  Vaihtoehtoina ovat kansalaisvalmiudet, ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu, väkivallan ennaltaehkäisy sekä palo -, pelastus - ja väestönsuojelu. Kansalaisvalmiudet sisältävät muun muassa politiikkaa, historiaa ja kansalaisaktiivisuutta, kun taas ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu liittyy luonnontieteisiin, maailman kulttuuriperintöihin sekä ympäristöön tutustumiseen.

Mikko erikoistui väestönsuojeluun, ja hän saikin koulutusta niin ensiavussa, alkusammutuksessa, kadonneiden etsinnässä kuin järjestyksenvalvojana toimimisessa. ”Toimin sivarin ohessa tällä hetkellä Barona Areenalla järjestyksenvalvojana, mikä mahdollistui saamani koulutuksen kautta. Hyvää lisätienestiä!” hän naurahtaa.

Monipuolisuutta ja onnistumisen elämyksiä

Siviilipalveluksen hyviin puoliin lukeutuu se,  että sen suorittava saa etsiä juuri sellaista työtä kuin haluaa tehdä. Mikkokin toteaa, että hänen koululla tekemänsä työ on toistaiseksi ollut erittäin mielekästä ja työtehtävät monipuolisia. Hän on  päässyt hyödyntämään teknistä osaamistaan sekä hoitanut koulun juoksevia asioita. Työyhteisön hyödyksi oleminen on kuulemma hyvin palkitsevaa. Ainoa huono seikka ovat niin sanotut toimettomat hetket, jolloin vahtimestarin kopissa joutuu istuskelemaan tyhjänpanttina. Joskus Mikko saattaakin suunnistaa Tyrmään haastamaan jalkapallopeli Fifan pelaajia.

Onneksi  tekemistä on riittänyt. Mikko onkin ehdottomasti tyytyväinen ratkaisuunsa ja suosittelee siviilipalvelusta kahden vaiheilla epäröiville. Vaikka armeija saatetaankin kokea jonkinasteiseksi miehisyysrituaaliksi, ei asepalveluksesta Mikon mukaan nykyisellään olisi sotatilassa edes hyötyä, sillä sodat voitetaan rintamamiesten ponnistelujen sijaan erikoistekniikalla. Siviilipalvelus on siis keino olla todella konkreettisesti hyödyksi yhteiskunnalle ja itselleen, sillä sitä suorittava saa itse valita, miten toteuttaa yhteistä hyvää.

Etiksen siviilipalveluksesta kiinnostuneet oppilaat voivat hankkia lisätietoa suoraan asiantuntevasta lähteestä, sillä Mikko aikoo pitää aiheesta esittelytilaisuuden koululla keväällä.

Jemina Järvilehto 12B