Vaativa mutta arvostettu IB

IB eroaa suomalaisesta lukiosta

IB eli International Baccalaureate -ohjelma on arvostettu kansainvälinen kaksivuotinen koulutusohjelma, jonka päätteeksi suoritetaan IB-tutkinto.  Se vastaa suomalaista ylioppilastutkintoa, mutta IB-opiskelijoiden loppukokeet ovat huomattavasti lyhyempiä, noin puolentoista tunnin pituisia, ja kaikki opiskellut oppiaineet on pakko kirjoittaa. Kaikkien IB-linjalle hakijoiden on suoritettava pääsykoe, jossa testataan kokelaiden matematiikan, englannin ja suomen kielen taito. Pääsykokeen lisäksi valintaan vaikuttaa peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo.

Ennen kuin varsinainen IB-opiskelu alkaa, on kaikkien opiskelijoiden suoritettava pre-IB-vuosi, jonka aikana opiskelijoita valmistellaan varsinaista IB:tä varten. Tänä aikana harjoitellaan muun muassa niitä töitä, joita tehdään varsinaisella IB:llä ja jotka on pakko tehdä, jotta saa IB-diplomin. Pre-IB-vuosi ei ole pakollinen kaikissa maissa, mutta Suomessa se on pakko suorittaa, sillä Suomessa IB-tutkinnon on vastattava kansallisen lukion työmäärää.

IB:llä opiskellaan vähemmän aineita kuin tavallisessa suomalaisessa lukiossa. Kaikille opiskelijoille annetaan kahdeksan vaihtoehtoa, joista he saavat valita vain kuusi ainetta, joita sitten opiskelevat, kun varsinainen IB alkaa. Kaikista näistä aineista on IB:n aikana tehtävä useita töitä, jotka edellyttävät IB-diplomin saantia: useita 2000 sanan esseitä, matematiikan portfolioita ja lukuisia suullisia esitelmiä.

TOK ja CAS tulevat tutuiksi

Kuuden oppiaineen lisäksi kaikkien IB-opiskelijoiden on suoritettava Theory of Knowledge –kurssi, jossa pohditaan tiedon eri osia, yleistä elämänkatsomusta sekä sitä, mitä tieto on. Kurssilla on laadittava toisen vuoden lopussa essee sekä pidettävä suullinen esitelmä. Opiskelijoiden on myös kirjoitettava 4000-sanan tutkielma IB1- ja IB2-vuosien välisenä kesänä itse valitsemastaan aineesta ja aiheesta.  Kaikkien opiskelijoiden on myös kerättävä vuosien aikana tietty määrä CAS-pisteitä, jotka koostuvat luovuudesta, toiminnasta ja palvelusta (creativity, action, service). Näitä pisteitä saa esimerkiksi liikunnallisista harrastuksista sekä kasvattavista, hyödyllisistä asioista, kuten  nälkäpäiväkeräyksestä tai vaikka vanhusten auttamisesta vanhainkodeissa.

Motivaatiota vaaditaan

IB-opiskelu on vaativaa ja vie paljon aikaa. Opiskelijan täytyy olla todella motivoitunut, jotta hän saa kaikki työt hoidettua ajallaan, sillä niitä tulee koko ajan lisää. IB on kuitenkin parempi vaihtoehto esimerkiksi sellaisille ihmisille, jotka ovat opiskelleet yläasteaikansa englanniksi ja sitä ennen asuneet ulkomailla muutaman vuoden. IB on hyvä vaihtoehto myös kaikille, jotka haluavat päästä opiskelemaan ulkomaille, sillä se on todella arvostettu tutkinto eri puolilla maailmaa.

Vaikka IB-opiskelu on todella rankkaa, siitä on paljon hyötyä; opiskellessa oppii ajattelemaan ja näkemään asiat eri tavalla. ”Think outside the box”, muistuttavat opettajat nuoria. IB-opiskelijoiden on opittava ajattelemaan laajemmin ja etsimään uusia näkökulmia.

Etiksen IB-linja vahvistaa kansainvälistä identiteettiä

Kansainvälinen International Baccalaureate -linja on Etelä-Tapiolan lukion vuonna 2009 aloittama ylpeys. Monissa IB-kouluissa tunnutaan kuitenkin puhuttavan ”omituisista iippareista” ja raivostuttavasta ”finglishistä”. IB-opiskelijat ovat usein koulussa oma erkautunut ryhmänsä, klikki, johon suomenkielisen puolen opiskelijat eivät koe kuuluvansa. Etelä-Tapiolan lukio näyttää kuitenkin olevan säännön vahvistava poikkeus, ainakin näiden kansallisen linjan toisen vuosikurssin opiskelijoiden mukaan.

”IB:t ovat aivan ihania!” on ensimmäinen kommentti, jonka kuulen Anni Kankaanrannalta, itse vuoden Italiassa viettäneeltä etisläiseltä. ”He tuovat monipuolisuutta ja vaihtelua etisläisten joukkoihin”, hän jatkaa. ”Monet IB-opiskelijat ovat ulkomaalaistaustaisia. Tämän takia monet heistä tuntuvat tavallista puheliaammilta ja heidän äänensä kaikuu koko koulussa, vaikka he ovatkin vähemmistössä”, kertoo taas Joonas Koljonen, Ranskassa vaihtovuoden viettänyt lukiolainen. ”Varsinkin Gissen”, hän vielä naurahtaa perään.

Annin mukaan ”linjaa kuitenkin mainostetaan aika vähän”, niin Etelä-Tapiolan lukiossa kuin yleisestikin Suomessa. Anni kertoo myös, että suurimman osan IB-linja-tietoudestaan hän on saanut omilta kansainvälistä linjaa käyviltä kavereiltaan ja myös yhdeksännellä luokalla yhteishakua tehdessään. ”IB-toiminta näkyy Etiksessä kuulutuksissa ja kansainvälisissä tapahtumissa”, sanoo Joonas. ”Enemmän saisi olla  teemapäiviä, sillä koen, että IB-linjalaiset jäävät muuten liian näkymättömäksi ryhmäksi, liian massaksi”, hän jatkaa. ”IB-linjan näkyvyys kansallisen puolen opinnoissa on tosi vähäistä”, Anni myötäilee ja kaipailee mahdollisuuksia tutustua IB-linjalaisten opiskeluihin tarkemmin.

Molemmat kommentoivat kansainvälisen linjan läsnäolon lisäävän suvaitsevaisuutta ja laajentavan myös kansallisen linjan opiskelijoiden näkökenttää Suomen ulkopuolelle. ”Myös enkun osaaminen voi parantua”, toteaa Joonas.

Todellinen IB opinto-ohjelman tuntemus on kummallakin kuitenkin varsin pientä. Esimerkiksi IB-opiskelijan elämään vakiintuneet käsitteet TOK, CAS ja EE eivät sano kansallisen linjan opiskelijoille mitään. ”Eli meitä juntteja saa sivistää”, naurahtaa Joonas. ”Heittäisin että TOK tarkoittaa Theory of Knowledgea”, Anni arvailee. Oikeinhan hän sen arvasi. EE taas viittaa Extended Essayhin, laajaan tutkielmaan, ja CAS tulee sanoista Creativity, Action, Service. Se tarkoittaa toimintaohjelmaa, jossa opiskelijan täytyy suorittaa 50 tuntia luovaa, 50 tuntia toiminnallista ja 50 tuntia yhteiskuntapalvelullista aktiviteettiä.

IB-opiskelijoille valitusta polusta muodostuu luonnollisesti elämäntapa, mutta ainakin Etelä-Tapiolan lukiossa linja tuntuu läsnäolollaan rikastuttavan myös koulun yleistä ilmapiiriä sekä muistuttavan maailman tarjoamista mahdollisuuksista, kuten ulkomailla opiskelusta ja maidenvälisiä rajoja rikkovista ystävyyssuhteista.

Alisa Vakkila & Gisela Silvola