Kouluruokailua toisesta näkökulmasta

Kuinka moni on joskus miettinyt, kuka meille Etiksessä laittaa ruoat esille? Ketkä ovat niiden maukkaiden, lämpimien leipien takana, jotka menevät kaupaksi kuin kuumille kiville? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin sain vastauksia haastatellessani keittiömme ravintolapäällikköä, Kati Penttalaa.

Kati opiskeli ravintola-alaa Espoon hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksessa. Kyseinen ala ei kuitenkaan ollut hänen ensimmäinen valintansa, vaan aluksi haaveammattina oli poliisi, Kati paljastaa. Meillä Etelä-Tapiolassa Sodexon toimipaikassa hän on työskennellyt kohta vuoden. Hän kuvailee työtään todella kiireiseksi, mutta mainitsee ajan olleen myös mukavaa, varsinkin asiakkaiden ansiosta. Työn parhaaksi puoleksi hän listaakin juuri ihmisten kanssa työskentelyn. ”On mukava kuunnella oppilaiden hyväntuulisia höpötyksiä toisilleen heidän jonottaessaan ruokaa”, Kati naurahtaa.

Espoo Catering vastaa koulumme ruokalistoista, eikä keittiömme henkilökunnalla ole niihin valtaa. Kati kuitenkin paljasti, että salaatit ja kaikkien himoamat leivät he tekevät itse. Kysyin Katilta, että jos hänellä olisi tilaisuus päättää yhden päivän menu, mitä se sisältäisi. Hetken miettimisen jälkeen hän vastasi: ”Tekisin varmaankin kiivinkanaa, lohkoperunoiden ja pippurimajoneesin kera.”

En tiedä teistä, mutta minulla ainakin heräsi tässä vaiheessa ruokahalu...

Viime aikoina on ollut paljon puhetta siitä, että ruoka on loppunut kesken. Kati kertoo, että koska ruokabudjetti on vain kaksi euroa päivässä ruokailijaa kohden, se rajoittaa syötävän ruoan määrää. Hän yrittää aina tilauksia tehdessään tilata ruokaa mahdollisimman sopivan määrän, niin että kaikille riittäisi. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos oppilaat ottavat enemmän kuin rajoitukset sallivat. Pakastimessa on kuitenkin aina vararuokaa, jos näyttää siltä, että ruoka on loppumassa. Kati neuvoo, että jos tuntee jäävänsä nälkäiseksi, kannattaa mennä viimeisellä ruokavälitunnilla katsomaan, onko ruokaa vielä jäljellä, kun kaikki ovat saaneet syödäkseen. ”Hyvä vain, jos kaikki menee, niin ei tarvitse heittää biojätteeseen”, hän toteaa.

Viimeiseksi kysyin Katilta, millaista on hänen mielestään nuorten käyttäytyminen täällä Etiksessä. Hän sanoi sen olevan pääosin hyvää, mutta muutamien opiskelijoiden kielenkäytössä on vielä hieman parannettavaa. Lisäksi hän mainitsi, että olisi mukavaa, jos lukiolaiset ottaisivat ruokaa jonottaessaan sodexolaiset paremmin huomioon, kun nämä tuovat esimerkiksi lisää ruokailuvälineitä. ”Ei se jono siitä mihinkään etene sen nopeammin, vaikka kuinka tunkisi”, hän muistuttaa.

Kaisa Pukkala