Praha - historian, kulttuurin ja muodin aarreaitta

Mitä odottaa kuuluisan jääkiekkomaan pääkaupungilta? Yli-innokkaita kaupustelijoita, kiekkohenkeä ja nähtävyyksiä?

Lähdin perheeni kanssa neljän päivän minikaupunkilomalle Tsekkeihin. Lomatunnelmaa vähensi tieto siitä, että paluulento osuu pällekkäin jääkiekon MM-kisojen finaalin kanssa. Saavuttuamme lentokentälle tunsimme heti tsekkiläisten ystävyyden. Taksikuskimme oli mukava, osasi puhua loistavasti englantia ja kertoi ajomatkalla yleistietoa Prahasta. Hotelli oli neljän tähden Green Palace Hotel noin kilometrin päästä keskustasta, ja meitä varten siellä piti olla varattuna perhesviitti. Toisin kuitenkin kävi. Huone oli pieni, ja sinne oli ahdettu kolme sänkyä vieriviereen. Epäilyksemme heräsivät, mutta ajattelimme tämän olevan se niin sanottu perhesviitti. Seuraavana päivänä selvisi, että hotellin vastaanotossa oli tehty virhe ja huonejako oli mennyt sekaisin. Onneksi loppujen lopuksi saimme oikean huoneemme ja sen lisäksi ilmaisaterian hotellin ravintolassa.

Praha on todella helppokulkuinen, ja siellä selviää yleensä hotellilta saatavalla peruskartalla. Kuljin paljon yksin keskustassa, koska kun kerran reitin opin, ei ollut mahdollisuuttakaan eksyä. Pääkatu, Venceslauksen aukio, oli täynnä niin turisteja kuin paikallisiakin. Myyjät olivat ystävällisiä, ja kaikki matkamuistomyymälöiden tuotteet oli hinnoiteltu, joten huijatuksi tulemisen pelkoa ei ollut. Pääkadulla oli pienien myymälöiden lisäksi myös monia kansainvälisiä ketjukauppoja, kuten Newyorker, H&M ja Mango. Näiden liikkeiden hintataso oli sama kuin Suomessakin, mutta kadulla oli myös paikallisia liikeketjuja. Suosikkeihini nousivat C&A ja juuri avattu Gate. Vaatteet olivat todella halpoja; esimerkiksi kalleimmat kengät, jotka ostin, maksoivat vain neljä euroa. Todellinen shoppailijan paratiisi on ostoskeskus Palladium noin kilometrin päässä pääkadulta. Yli 200 liikettä sisällään pitävä paikka oli helppo löytää, taas kerran kartan avulla.

Kulttuurilta ei Prahan kaduilla kävellessä voi välttyä. Jokaisessa kadun kulmassa ihmiset jakoivat mainoslappuja, milloin Black Theatherin ja milloin oopperan. Kaupungissa oli myös monia museoita, joista nimeltä mieleenpainuvin oli kidutusmuseo Kaarlen sillan kupeessa. Paikallista jääkiekkokulttuuria näkyi kaikkialla näin MM-kisojen alla. Ihmiset kannustivat kotimaatansa suurilla aukioilla, joissa oli jättiläismäisiä näyttöjä. Joka puolella liputetut autot tööttäilivät, ja paikallisten kodeista kuului hurrausta aina tsekkien tehdessä maalin. Suurin osa tsekkiläisistä piti meitä suomalaisia hulluina, kun vannoimme, että Suomi tulee vielä voittamaan kisat. Olisi ollut kiva nähdä epäuskoisten ilmeet Koivun nostaessa ”kundin” käsivarsilleen.

Prahan historia on mieleenpainuva ja oikeasti kiinnostava. Maksoimme noin 60 euron hintaisen 40 minuutin yksityisen ja opastetun ajelun vanhalla avoautolla hyvillä mielin, koska se kattoi kaikki tärkeimmät nähtävyydet kaupungin eri laidoilta. Kuuluisimpia olivat muun muassa 1300-luvulla rakennettu Kaarlen silta ja Prahan linna. Kaupungissa käydessä ei voinut välttyä joka tasatunnein soivan Prahan vanhankaupungin raatihuoneen kellon hätkähdyttävältä ja kauniilta esitykseltä. Kiinnostava kohde oli tietenkin myös juutalainen hautausmaa keskellä juutalaiskorttelia. Ironista on, että Hitler tappoi Tsekeissäkin tuhansia juutalaisia, mutta hänen suunnitelmissaan oli ottaa Praha hallintokaupungikseen maailmanvalloituksen onnistuessa. Saksalainen arkkitehtuuri näkyykin Prahassa tummina vanhoina kivitaloina. Taloista puheen ollen suurin osa on värikkäitä, täynnä uskonnollista symboliikkaa ja yksityiskohtia.

Kaiken kaikkiaan Praha oli täynnä yllätyksiä, halpoja hintoja ja kaunista kaupunkikuvaa. Paikalliset puhuivat hyvää englantia, ja heille pystyi puhumaan milloin mistäkin. Oman kokemukseni pohjalta suosittelen kaupunkia kaikille kiinnostuneille. Minulla on vain yksi neuvo: jos epäilet huoneesi olevan väärä, ota heti yhteyttä hotellin vastaanottoon.

Minttu Tolvanen 10D