Suuri spektaakkelimainen vaalipaneeli

Lukiossamme pidettiin tammikuun 26. päivä oppilaskunnan hallituksen järjestämä vaalipaneeli.

Lukiossamme pidettiin keskiviikkona tammikuun 26. päivä oppilaskunnan hallituksen järjestämä vaalipaneeli, johon ottivat osaa kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet.

Puolueitaan tulivat edustamaan nuorisojärjestön puheenjohtaja Fredrika Åkerö (rkp), sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok), ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk), varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi (vihr), varapuheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), puoluesihteeri Mikael Jungner (sdp) ja poliittinen sihteeri Jussi Saramo (vas).

Kun kaikki olivat istuutuneet paikoilleen, tilaisuuden avasi Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Valtteri Aine toivottamalla oppilaat tervetulleiksi vaalipaneeliin ja puolueiden edustajat Etelä-Tapiolan lukioon. Hän antoi puheessaan ehdotuksia tulevaan keskusteluun, joka tulisi käsittelemään nuorison kannalta tärkeitä asioita, kuten opiskelua, liikennettä ja erilaisia kuluja opiskelijoiden arjessa. Kysymyksiä saatiin myös suoraan opiskelijoilta, koska niitä oli ennakkoon kerätty aulassa olleeseen laatikkoon.

 

Obligatorisk svenska

Aluksi poliitikoilta kysyttiin opiskelijaelämästä. Ensimmäinen kysymys koski jo kauan kiisteltyä pakkoruotsia. Mitä puolueet ovat mieltä, tulisiko ruotsin opiskelun olla vapaaehtoista? Kaikki paitsi Perussuomalaiset olivat pakkoruotsin säilyttämisen kannalla. Ruotsalaisen kansanpuolueen mielipide oli odotettavissa: kaksikielisyys tulisi säilyttää, mutta esimerkiksi kielioppia voisi hieman karsia lukuvuosisuunnitelmista. Pakkoruotsin poistaminen johtaisi virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden kohtaloksi. Kokoomuksen mielestä kieliohjelmaa pitäisi monipuolistaa ja lisätä mahdollisuuksia opiskella esimerkiksi saksaa, ranskaa, venäjää ja kiinaa. Olisi iso ansa, jos pakollinen ruotsin kieli poistettaisiin kouluista kokonaan, koska kaikille tulisi olla mahdollista pyrkiä samoihin virkoihin. Muuten virat menisivät ensisijaisesti ruotsinkielisille. Keskusta jatkoi samaa linjaa ja painotti, että Suomi on kaksikielinen maa ja siksi myös ruotsinkielisten tulisi saada palveluja omalla äidinkielellään. Ruotsin korvaamista venäjän kielellä Itä-Suomessa voisi kuitenkin harkita. Vihreät ovat suopeita kielineutraalin kielilain kaavailemiselle, jolloin toiset opiskeltavat kielet olisivat yhdenvertaisessa asemassa, mutta ovat samalla pakkoruotsin kannalla.  Perussuomalaisten mukaan nykyajan kansainvälisessä maailmassa pitää osata paljon kieliä - pakkoruotsiin tuhlataan vain resursseja. Sdp on pakkoruotsin puolesta; edustaja Jungner onkin itse varttunut Vaasassa ja puhunut nuoruudessaan ruotsia. Vasemmistoliitto kaipaisi radikaalia muutosta kieliasiaan; pakkoruotsi on senkin mielestä vain resurssien tuhlausta. Mielipiteitä kysyttiin myös lukiolaisilta, ja enemmistö oli pakkoruotsin puolella.

 

Opiskelijaelämää

Seuraava tärkeä kysymys liittyi valtion opiskelijoille antamaan rahalliseen apuun. Kantaa ottaneet puolueet olivat vihreitä lukuun ottamatta sitä mieltä, että opintotuki tulisi sitoa indeksiin, eli valuutan arvon muuttuessa myös opintotuen pitäisi nousta tai laskea. Valtteri Aine kommentoi, että Lukiolaisten liitolle ensisijaista olisi kumota vanhempien tulojen vaikutus opintorahan suuruuteen. Vasemmistoliiton mukaan opiskelijan olisi saatava yhtä hyvät tuet kuin työttömän, ja siksi opintorahan määrä tulisi moninkertaistaa. Raija Vahasalo Kokoomuksesta huomautti, ettei se ole mahdollista tässä taloustilanteessa.

Paula Lehtomäki Keskustasta tahtoisi rohkaista nuoria ottamaan lainaa opintojen rahoittamiseen. Opiskelijoiden ei tarvitsisi käydä töissä opintojen ohella ja he valmistuisivat nopeammin. Myös Perussuomalaiset painottivat, että opiskelijoiden olisi pystyttävä opiskelemaan täyspäiväisesti.

Sdp ja Rkp ottivat kantaa asuntojen hintojen ja vuokrien eroihin eri puolilla maata. Molempien mielestä eroja täytyisi oikeudenmukaistaa, koska pääkaupunkiseudun opiskelijoilla kuluu enemmän varoja asumiseen kuin muualla.

Kokoomus ja Keskusta esittelivät pyrkimyksiään koulutuksen kehittämiseksi. Vahasalon mielestä tavoitteeseen pääsemisessä on vielä paljon tehtävää, ja lukiot on otettava prioriteetiksi. Lehtomäen mukaan tavoitteena on tarjota korkeakoulutusta jokaisessa maakunnassa. Perussuomalaiset tahtoo ehkäistä syrjäytymistä ja kansan jakautumista kahtia, ja SDP sekä Vasemmistoliitto nostaisivat oppivelvollisuusiän 18 vuoteen.

 

Matkustamista ekologisesti

Seuraava aihe oli ympäristö. Ympäristöystävällisin tapa matkustaa on käyttää kevyttä liikennettä. Miten puolueet kehittäisivät kevyen liikenteen väyliä? Vihreät ja Perussuomalaiset ottaisivat ne prioriteetiksi. Ruohonen-Lerner sanoi, että kevyen liikenteen väylien on oltava hyvät paikoissa, joissa asuu ihmisiä. Mielipiteitä oli myös kevyen liikenteen kehittämistä vastaan. Vahasalon mukaan siihen on turhaa laittaa nyt rahaa, koska rahanpuutteessa tarpeellisten kevyen liikenteen väylien rakentamisessa kestää jopa 100 vuotta. Jungnerin mielestä pyörätiet ovat jo tarpeeksi hyviä. Keskustelussa ilmeni, että esimerkiksi Oulu ja Kööpenhamina ovat kaupunkeja, joissa kevyt liikenne on kehittyneempää kuin pääkaupunkiseudulla ja joista voisi ottaa mallia. Ongelmana on myös se, että lumi aurataan talvisin autoteiltä pyöräteille.

Päästöjen vähentämiseen edustajat kannattaisivat vuokrapyöriä, Pariisin tapaan. Tietulli sai kannatusta neljältä puolueelta seitsemästä – Vihreiltä, Vasemmistoliitolta, Rkp:lta ja Keskustalta. Myös kuntaliitoksista käytiin hetken keskustelua. Vasemmistoliitto on ainoa, joka myönsi olevansa Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistämisen puolesta.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien virallinen äänestyspäivä on 17. huhtikuuta. Äänestää saavat kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Hyvät nuoret, äänestämällä voitte vaikuttaa!

Susanna Rinne ja Ida Stromer