À la finlandaise − suomalaiseen tapaan

Pitkän syyskuisen koulupäivän päätteeksi istahdamme pyöreän pöydän ääreen haastattelemaan koulussamme tänä vuonna aloittanutta vaihto-oppilasta Daniel Faselia.

Vaihtoon Daniel on saapunut Länsi-Sveitsissä sijaitsevasta kaupungista nimeltä Fribourg, jossa puhutaan ranskaa ja saksaa. Daniel kertoo mielellään kotimaastaan, vähätellen sarkastisesti sen hyviä puolia, kuten meillä suomalaisillakin on tapana. Danielin nokkela huumorintaju saa keskustelun lentämään keveästi.

Pyytäessämme Danielia kuvaamaan itseään kolmella sanalla, nuori vaihto-oppilas kurtistaa mietteliäänä otsaansa. Hetken pohtimisen jälkeen hän alkaa pudotella adjektiiveja: hän on sosiaalinen, puolueeton ja myös omasta mielestään sarkastinen.

Astuessaan Suomen maaperälle 4. elokuuta Helsinki−Vantaan lentokentällä Daniel huomasi kauhistuttavan asian: Suomihan on aivan samanlainen kuin Sveitsi! Mihin hän olikaan lähtenyt? Matkalla Espoon keskukseen isäntäperheen luo Daniel näki Suomen sittenkin olevan erilainen, ja vain lentokentän alue näytti identtiseltä lähtökaupungin lentokentän kanssa. Kahden kuukauden jälkeen Daniel pystyy luettelemaan lukuisia eroja Suomen ja Sveitsin välillä. Muun muassa Suomen kehittynyt koulujärjestelmä saa sveitsiläiseltä kehuja, ja kuulemma suomalaiset opiskelijat, varsinkin etisläiset, ovat aktiivisempia kuin sveitsiläiset opiskelijat. Etelä-Tapiolassa oppilaat ilmeisesti viittaavat enemmän tunneilla ja osallistuvat muutenkin enemmän koulun yhteisiin projekteihin.

Daniel päätti tulla Suomeen, koska hän halusi päästä viettämään vaihto-oppilasvuotta johonkin Pohjoismaahan. Ruotsi, Norja tai Tanska eivät kuitenkaan tulleet valituiksi siitä syystä, että näissä maissa kielet ovat liian samankaltaisia kuin saksa, jota Daniel puhuu toisena äidinkielenään. Sveitsissä on neljä virallista kieltä: ranska, saksa, italia ja retoromaani. Danielin isä puhuu äidinkielenään ranskaa, kun taas äiti on kotoisin saksankieliseltä alueelta. Daniel on kuitenkin käynyt koko elämänsä ranskankielistä koulua, ja tämän takia kokee ranskan vahvemmaksi kieleksi kuin saksan.

Parin tunnin vierähdettyä nopeasti ohitse, on aika lopetella. Emme haluaisi millään lopettaa rentoa keskustelua ja filosofisten arvoitusten kertomista toisillemme, mutta Danielin on aika rientää suomen tunnille Tapiolan keskustaan. Hänen tavoitteenaan on oppia vaihto-oppilasvuoden aikana suomea mahdollisimman hyvin, jotta voi käyttää sitä myöhemminkin elämässä, esimerkiksi töitä tehdessään. Kysymme vielä ennen lähtöä Danielin mottoa, ja vastaus tulee kuin lennosta ranskaksi: "Profites de ce que la vie te donne, pas de ce qu'elle te refuse" eli suunnilleen "Mieti, mitä sinulla on, äläkä sitä, mitä sinulta puuttuu". Danielin tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että elämästä tulee nauttia täysillä, vastoinkäymisistä huolimatta. Haastattelun päätteeksi kiitämme Danielia upeasta keskustelutuokiosta ja toivotamme hänelle mukavaa vaihto-oppilasvuotta ja monia upeita kokemuksia täällä Suomessa!

 

Ida Stromer
Susanna Rinne